Hyppää sisältöön

EU-maiden vienti Venäjälle ja Keski-Aasiaan 2021 – 2023

16.2.2024 9.00



Tulli, tilastointi

Suomen ja EU-maiden vienti Venäjälle ja Keski-Aasiaan Eurostatin tilastojen mukaan

Euroopan Unionin tilastotoimisto Eurostat kokoaa tavaroiden ulkomaankaupasta tilastotiedot kaikista jäsenmaista. Tiedot löytyvät Eurostatin Comext-tilastotietokannasta. Tässä katsauksessa tarkastellaan Suomen ja EU-maiden vientiä Venäjälle ja tiettyihin Keski-Aasian* maihin Eurostatin tietojen perusteella.

Vuonna 2021 Suomi vei tavaraa Venäjälle ja Keski-Aasiaan yhteensä 3,9 miljardin euron arvosta, vuonna 2022 vastaava arvo oli 2,5 miljardia euroa. Siten vuonna 2022 laskua oli 37,2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2023 Suomi vei tavaraa Venäjälle ja Keski-Aasiaan yhteensä 1,2 miljardin euron arvosta, laskua kertyi 50,5 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna ja 68,9 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Suomen vienti itään Venäjälle ja Keski-Aasiaan yhteenlaskettuna romahti jo vuonna 2022, lasku oli prosentuaalisesti huomattavasti suurempi kuin EU-maiden keskiarvo. Suomen viennin lasku Venäjälle ja Keski-Aasiaan oli kaksinkertainen verrattuna EU-maiden viennin laskuun, kun verrataan vuotta 2023 vuoteen 2021. Lasku johtui viennin arvon vähenemisestä Venäjälle. Vienti Keski-Aasian maihin kasvoi vuoden 2022 puolivälistä alkaen ja oli euromääräisesti vuonna 2023 suunnilleen samalla tasolla kuin vienti Venäjälle.

Kuvio 1. Suomen vienti Venäjälle ja Keski-Aasiaan 2021-2023, miljoonaa euroa

EU-maiden vienti Venäjälle ja Keski-Aasiaan

Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2021 EU-maat veivät tavaraa Venäjälle ja Keski-Aasiaan yhteensä 100,9 miljardin euron arvosta, kun vuonna 2022 vastaava tavaravienti oli 76,0 miljardia euroa. Siten vuonna 2022 oli laskua 24,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Vuonna 2023 EU-maat veivät tavaraa Venäjälle ja Keski-Aasiaan 64,8 miljardin euron arvosta, laskua oli 14,8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna ja 35,8 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Tammikuusta 2023 alkaen EU-maiden vienti Keski-Aasian yhteensä maihin pysyi melko samalla tasolla joulukuuhun 2023 asti. EU-maiden vienti Venäjälle laski maaliskuusta 2022 alkaen nopeasti ja palautui hieman jo kesällä 2022, mutta asettui selvästi alemmalle tasolle. EU-maiden vienti Keski-Aasian maihin lähti kasvuun huhtikuussa 2022, mutta vuonna 2023 viennin taso pysyi suunnilleen samalla tasolla. EU-maat veivät tavaraa Venäjälle enemmän kuin Keski-Aasiaan myös vuonna 2023.

Kuvio 2. EU-maiden vienti Venäjälle ja Keski-Aasian maihin yhteensä 2021-2023, miljoonaa euroa

EU-maiden vienti Venäjälle laski 57,0 prosenttia kahdessa vuodessa, mutta neljä EU-jäsenmaata kulkivat vastavirtaan kasvattaen vientiään Venäjälle. Nämä olivat Slovenia, Latvia, Bulgaria ja Kroatia. Kahdessa vuodessa EU-vienti Venäjälle supistui 50,9 miljardia euroa, kun EU-maiden vienti Keski-Aasiaan kasvoi 14,0 miljardia euroa vuotta 2023 verraten vuoteen 2021. Suomi vähensi vientiään Venäjälle ja Keski-Aasiaan kahdessa vuodessa EU-maista prosentuaalisesti kolmanneksi eniten.


* Keski-Aasiaan on katsottu tässä yhteydessä kuuluvaksi seuraavat maat: Kazakstan, Kirgisia, Georgia, Armenia, Turkmenistan ja Uzbekistan.

Tiedustelut:

Penttilä, Olli-Pekka p. 040 332 1862
Sähköposti: etunimi.sukunimi[at]tulli.fi

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta https://uljas.tulli.fi

Asiasanat
Ulkomaankaupan maakatsaus