Ilmoituskohtaiset tiedot

Tiedonantovelvollisen yrityksen nimi ja alv-numero (FI+y-tunnus).

Tiedonantajalle hakemuksesta annettu 5-merkkinen raportointiyksikkötunnus (INT-koodi) esim. FI02345678INT01.

Jakso valitaan sovellukseen kirjautumisen jälkeen.

Tilastojaksoon kuuluvat pääsääntöisesti samat tuonti- ja vientitoimitukset kuin vastaavaan arvonlisäverojaksoon. Tilastojaksolla tarkoitetaan sitä kalenterikuukautta, jonka aikana tavarat tuodaan maahan tai viedään maasta edellyttäen, että tavaroiden laskutus on tapahtunut kyseisen tai sitä edeltävien kuukausien aikana. Tavarat, joiden laskutus tapahtuu toimituskuukautta seuraavana kuukautena, ilmoitetaan laskutuspäivän mukaisen kuukauden tilastoilmoituksessa. Mikäli laskutus tapahtuu myöhemmin, tilastojakso määräytyy tavaroiden toimituskuukauden mukaan. Mikäli tavaratoimitukseen ei liity laskua (esim. ilmaislähetykset), niin tilastojakso on se kalenterikuukausi, jolloin tavarat on tuotu tai viety.

Tavaran toimitus kaupinta-, myynti- yms. varastoon ilmoitetaan toimituskuukauteen.

Useassa erässä tapahtuvien laskutusten osalta:

  • Rakennus- ym. projektitoimituksissa tilastointijakso määräytyy tavaratoimituksen kuukauden mukaan.
  • Osatoimitukset tilastoidaan laskutusajasta riippumatta yhdellä kertaa eli silloin, kun kaikki kyseiseen tavaraan kuuluvat osatoimitukset on vastaanotettu tai lähetetty.

Intrastat-tilastojakso (+ jättöaika) v. 2024

Intrastat-tilastojakso ja jättöaika

Intrastat-ilmoituspalvelu antaa tilastonumeron. Jos ilmoitus annetaan sanomana, asiakas luo tilastonumeron itse.

Asiamiehen nimi ja alv-numero. Tiedonantovelvollisen yrityksen valtuuttama ilmoituksen antaja.

Ilmoittajan käyttöön varattu tila. Kohtaan merkittyä tietoa voidaan käyttää yksilöintitietona mm. jälkikäteen tapahtuvissa tarkistuksissa. Tietojärjestelmään tallennettavan viitenumeron pituus ja muoto riippuvat ilmoitustavasta ja ne on kerrottu käyttöohjeissa tai tiedostokuvauksissa. Viitenumeron käyttö on vapaaehtoista.

Kauppakumppani on viennin määrämaassa tavaran ostaja tai vastaanottaja. Eli kauppakumppani on se yritys, joka toisessa EU-maassa on tavaroiden tuoja. Ilmoitettava tieto on yrityksen alv-numero (VAT-numero).

Esim. 1. Tavarat ja niitä koskeva lasku samalle asiakkaalle

Suomalainen yritys FI myy tavaroita ruotsalaiselle yritykselle SE. Tavarat toimitetaan Suomesta Ruotsiin. FI tekee vienti-ilmoituksen, jossa määrämaa on SE ja kauppakumppanin -tunnus vienti-ilmoituksessa on SE:n ALV-numero.

Esim 2. Tavarat ja lasku eri EU-maihin

Suomalainen yritys FI myy tavaroita ranskalaiselle yritykselle FR. Tavarat toimitetaan Italiaan yritykselle IT. FI tekee vienti-ilmoituksen, jossa määrämaa on IT ja kauppakumppanin ALV-numero on italialaisen yrityksen ALV-numero.

Esim. 3. Tavaratoimitus EU-maahan, lasku EU:n ulkopuolelle

Suomalainen yritys FI myy tavaroita sveitsiläiselle yritykselle CH. Tavarat toimitetaan Portugaliin yritykselle PT. FI tekee vienti-ilmoituksen, jossa määrämaa on PT ja kauppakumppanin ALV-numero on portugalilaisen yrityksen ALV-numero.

Esim 4. Tavaratoimitus ja laskutus samaan jäsenmaahan, mutta eri yrityksille

Suomalainen yritys FI myy tavaroita ruotsalaiselle yritykselle SE1, ja tavarat toimitetaan ruotsalaiselle yritykselle SE2:lle. FI tekee vienti-ilmoituksen, jossa kauppakumppanin ALV-numeroksi annetaan ruotsalaisen SE1:n ALV-numero. SE1 ilmoittaa yhteisöhankinnan Ruotsissa.

Esim 5. Tavaroiden vienti jalostettavaksi

Suomalainen yritys FI toimittaa saksalaiselle yritykselle tavaroita jalostettavaksi. Valmiit tavarat viedään Saksasta Belgiaan, johon suomalainen yritys FI myy ne belgialaiselle yritykselle BE. FI tekee vienti-ilmoituksen, jossa määrämaa on DE ja kauppakumppanin ALV-numero on DE (liiketoiminnan luonne 42).

Esim 6. Tavaratoimitus varastoon

Suomalainen yritys FI kuuluu konserniin. Konsernilla on keskusvarastoja Saksassa, Italiassa ja Espanjassa. FI toimittaa tavaraa Saksan varastoon. FI laskuttaa konsernia, jonka alv-tunnus on laskussa. Määrämaaksi ilmoitetaan DE ja kauppakumppanin alv-numeroksi tavaran vastaanottajan saksalainen alv-numero. Liiketoimen luonne on 11.

Esim 7. Verkkokauppa

Yritys DE myy yksityiselle kuluttajalle Saksassa suomalaiselta yritykseltä FI ostetun tuotteen. Yksityinen kuluttaja tekee ostoksen yrityksen DE verkkokaupassa. Suomalainen yritys FI myy tavaran DE:lle ja toimittaa tavaran suoraan yksityishenkilölle Saksaan. FI tekee Intrastat-vienti-ilmoituksen, jossa määrämaa on ja DE ja kauppakumppanin alv-numero on QN999999999999. Liiketoimen luonne on 11 koska kyseessä on kahden yrityksen välinen kauppa.

Huom. Liiketoimen koodia 12 käytetään vain suorassa kaupassa yksityishenkilön kanssa.

Esimerkki 8: Suomalainen yritys FI ostaa tavaran ruotsalaiselta yksityishenkilöltä, joka lähettää tavaran yritykselle Suomeen. FI on tiedonantovelvollinen tuonnissa. FI tekee tuonnin Intrastat-ilmoituksen, jossa liiketoiminnan koodi on 12.

Liiketoimet, joissa koodia 12 ei tule käyttää

Esimerkki 9: Yksityinen kuluttaja Saksassa tekee ostoksen saksalaisen yrityksen DE (jälleenmyyjä) verkkokaupasta. Saksalainen yritys DE tilaa tavaran suomalaiselta yritykseltä FI. FI lähettää tavaran saksalaiselle yksityishenkilölle. FI laskuttaa kuitenkin saksalaista yritystä DE. Suomalainen yritys tekee viennin Intrastat-ilmoituksen, jossa määrämaa on Saksa DE.

Liiketoiminnan koodi on 11, koska kyseessä on kahden yrityksen välinen kauppa. Kauppakumppanin alv-numero vienti-ilmoituksessa on saksalaisen yrityksen alv-numero.

Esimerkki 10: Yksityinen kuluttaja Ruotsissa ostaa tavaran ruotsalaisen yrityksen SE verkkokaupasta. Ruotsalaisella yrityksellä on jakelukeskus Suomessa. Tavara toimitetaan jakelukeskuksesta varastoon Ruotsiin ja sieltä edelleen ostajalle. Kyseessä ei ole suora myynti yksityiselle kuluttajalle vaan tavaratoimitus katsotaan toimitukseksi varastoon. Liiketoiminnan koodi on 31 tai 32. Kauppakumppanin alv-numero vienti-ilmoituksessa on ruotsalaisen yrityksen alv-numero.

Kauppakumppanin ALV-numerossa maakoodin tulee olla sama kuin määrämaa lukuun ottamatta seuraavia erikoistapauksia:

  1. Tavara toimitetaan yksityishenkilölle (QN999999999999):
    Esim. Suomalainen yritys FI myy tavaroita yksityishenkilölle Saksassa, jonne tavarat toimitetaan. Määrämaa on DE ja kauppakumppanin ALV-numero on QN999999999999.
  2. Tuntematon kauppakumppani (QV999999999999):
    Muusta syystä tuntematon kauppakumppani tai kauppakumppanin alv- numero ei ole tiedossa. Esim. suomalainen yritys FI vie tavaraa omaan varastoonsa toiseen EU-jäsenmaahan Ruotsiin, jossa yritys toimii ilman määrämaan VAT-tunnusta. Määrämaa on SE ja kauppakumppanin alv-numero on QV999999999999.
  3. Kreikkalainen alv-tunnus (EL):
    Jos kauppakumppanin ALV-tunnus on kreikkalainen, käytetään maakoodia EL ALV-numeron maakoodina. Määrämaan koodi on kuitenkin GR.
  4. Kolmikantakauppa:
    Kolmikantakaupalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tavara myydään kaksi kertaa peräkkäin siten, että kaupan kaikki osapuolet ovat eri jäsenmaihin arvonlisävero-velvollisiksi rekisteröityneitä yrityksiä.
    Kolmikantakaupassa käytetään ensisijaisesti tavaran todellisen vastaanottajan alv-numeroa jos se on tiedossa. Jos tavaran todellisen vastaanottajan alv- numeroa ei ole tiedossa, kauppakumppanin alv- numero ilmoitetaan poikkeuksellisesti laskutuksen mukaan maakoodi + 999999999999. Esim. Suomalainen yritys FI myy tavaroita itävaltalaiselle yritykselle AT, joka myy ne edelleen saksalaiselle yritykselle DE. Tavarat toimitetaan Suomesta suoraan Saksaan. Suomalainen FI tekee viennin Intrastat-ilmoituksen. Määrämaa ilmoituksessa on DE.
    a. Jos tavaran todellisen vastaanottajan ALV-numero on tiedossa, käytetään ilmoituksessa saksalaisen DE:n ALV-numeroa.
    b. Jos tavaran todellisen vastaanottajan ALV-numero ei ole tiedossa, kauppakumppanin ALV-numero ilmoitetaan poikkeuksellisesti laskutuksen mukaan AT999999999999.

Merkitään Yhdistetyn nimikkeistön (CN-luokitus) mukainen tavaranimike. CN-luokitus kattaa Suomen käyttötariffinimikkeistön (TARIC) 8 ensimmäistä numeroa. CN-nimikkeen voi tarvittaessa hakea lomakkeelle sovelluksessa olevasta nimikkeistöstä. CN-nimikkeistö on saatavissa myös Tullin internetsivulta CN-nimikkeistö. Tullineuvonta opastaa tarvittaessa nimikkeen määrittelyssä.

Sovellukset tarkistavat nimikkeen voimassaolon, joten virheellistä nimikettä ei voi ilmoittaa.

Tuonnin lähetysmaalla tarkoitetaan jäsenmaata, josta tavara on alun perin lähetetty vietäväksi Suomeen joko suoraan tai toisen maan kautta. Tavaroiden lastaus esim. kuorma-autosta laivaan ei muuta lähetysmaata.

Viennin määrämaalla tarkoitetaan vientiajankohtana viimeisintä tiedossa olevaa jäsenmaata, jonne tavara on tarkoitettu vietäväksi Suomesta. Tavaroiden lastaus esim. kuorma-autosta laivaan ei muuta määrämaata.

Lue lisää

Alkuperämaa on maa, jossa tavara on tuotettu tai valmistettu. Mikäli tavaraa on valmistettu kahdessa tai useammassa maassa, alkuperämaa on maa, jossa viimeisin merkittävä ja taloudellisesti perusteltu valmistus tai käsittely on tapahtunut.  

Tuonnissa palautustavaran alkuperämaaksi ilmoitetaan lähetysmaa (jäsenmaa). Kun Suomessa valmistettu tavara tuodaan takaisin Suomeen, esim. ostetaan, niin alkuperämaaksi ilmoitetaan lähetysmaa. Tavaran alkuperämaa ei siten koskaan voi olla Suomi (FI).

Mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi lähetysmaa.

Palkkatyönä valmistetun sekä korjauksesta palautetun tavaran alkuperämaaksi ilmoitetaan jäsenmaa, jossa valmistus tai korjaus on tapahtunut.

Käytettyjen laivojen ja lentokoneiden alkuperämaaksi ilmoitetaan aikaisemman taloudellisen omistajan sijoittautumismaa (ks. myös kohta Laivojen ja lentokoneiden tilastointi).

Alkuperämaa ilmoitetaan Eurostatin GEONOM-maaluokituksen mukaisia kaksikirjaimisia maa­koodeja käyttäen.

Maaluettelot ja maaryhmät sekä niiden vuosittaiset muutokset

Alkuperämaa on maa, jossa tavara on tuotettu tai valmistettu. Mikäli tavaraa on valmistettu kahdessa tai useammassa maassa, alkuperämaa on maa, jossa viimeisin merkittävä ja taloudellisesti perusteltu valmistus tai käsittely on tapahtunut.

Viennin alkuperämaaksi ilmoitetaan Suomi (FI), jos tavara on valmistettu Suomessa.

Mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi lähetysmaa eli Suomi (FI).

Suomessa palkkatyönä valmistetun sekä korjauksesta vientinä palautettavan tavaran alkuperämaaksi ilmoitetaan Suomi (FI).

Suomesta palautettavan tavaran alkuperämaaksi merkitään Suomi (FI) jos liiketoiminnan luonne on 21.

Suomalaisessa omistuksessa olevien käytettyjen laivojen ja lentokoneiden viennin alkuperämaaksi ilmoitetaan Suomi (FI), (ks. myös kohta Laivojen ja lentokoneiden tilastointi).

Alkuperämaa ilmoitetaan Eurostatin GEONOM-maaluokituksen mukaisia kaksikirjaimisia maakoodeja käyttäen.

Maaluettelot ja maaryhmät sekä niiden vuosittaiset muutokset

Liiketoiminnan luonne ilmoitetaan kaksinumeroisia koodeja käyttäen.

Liiketoiminnan luonne –koodilla kuvataan eri tyyppisiä tavaratoimituksia. Koodi ilmaisee mm. vaihtuuko tavaran omistussuhde, liittyykö tapahtumaan kauppalasku, jalostetaanko vai korjataanko tavaraa. Esim. koodilla 11 ilmoitetaan kahden yrityksen välinen osto tai myynti, jossa tavaran omistussuhde vaihtuu korvausta vastaan. Liiketoimen koodia 12 käytetään jos suomalainen yritys ostaa auton saksalaiselta yksityishenkilöltä. Auto kuljetetaan laivalla Saksasta Suomeen (tuonti). Jos yksityinen kuluttaja Tanskassa ostaa suomalaisen yrityksen (FI) verkkokaupasta tavaroita, FI laskuttaa tanskalaista henkilöä ja toimittaa tavarat hänelle Suomesta Tanskaan (vienti). Silloin liiketoimen luonne on 12. Lisätietoa eri tyyppisistä tavaratoimituksista on verkkosivuilla Mitä Intrastatissa ilmoitetaan.

Koodeja käytetään myös apuna, kun vertaillaan tilastoilmoituksella ja arvonlisävero­ilmoituksella annettuja arvoja keskenään.

Luettelo koodeista

Kuljetusmuoto määräytyy sen mukaan, millä aktiivisella kulkuneuvolla tavara tuodaan tai viedään Suomen rajan yli. Mikäli kuljetusmuoto ei ole tiedossa, ilmoitetaan todennäköisin kuljetusmuoto.

Kuljetusmuotoa osoittava 1-numeroinen koodi ilmoitetaan seuraavasti:

1 Merikuljetus (ml. auto- ja junalauttakuljetus)
2 Rautatiekuljetus
3 Maantiekuljetus (mahdollinen ainoastaan Suomen ja Ruotsin maarajalla)
4 Lentokuljetus
5 Postilähetykset
7 Kiinteät kuljetuslaitteet (putki, kaapeli, sähköjohto)
8 Sisävesikuljetus (Saimaan kanava)
9 Itsenäisesti liikkuva (esim. vesi- ja ilma-alukset)

Esim. 1.

Suomalainen yritys ostaa tavaroita Ranskasta, josta ne kuljetetaan autolla Saksaan. Siellä auto siirtyy laivaan, joka tulee Suomeen.

Aktiivinen Suomen rajan ylittävä kulkuneuvo on laiva, joten kuljetusmuoto on 1 (merikuljetus).

Esim 2.

Suomalainen yritys ostaa kuorma-auton Ruotsista. Yrityksen kuljettaja ajaa auton Ruotsista Suomeen.

Kuljetusmuodoksi merkitään 9 (itsenäisesti liikkuva).

Ilmoitetaan nimike-erän puhdas nettopaino kilogrammoina (kg). Nettopaino tarkoittaa tavaran painoa ilman päällystä tai pakkausta.

Paljous on aina ilmoitettava kokonaislukuna, ilman desimaaleja ja ilman erottavia pisteitä tai pilkkuja, esim. 0,5 kg ilmoitetaan 1 kg. Nettopaino voi olla myös nolla, esim. 0,1 kg ilmoitetaan 0 kg.

Nettopainon ilmoittaminen on pakollista kaikille muille tavaranimikkeille paitsi niille, joilla on toinen paljous. Sovellus ilmoittaa, jos nimikkeelle ei tarvitse ilmoittaa nettopainoa. Luettelo näistä nimikkeistä on myös Tullin internetsivulla CN-nimikkeistö. Nimikkeissä, joissa nettopainon ilmoittaminen on vapaaehtoista, kyseinen kenttä jätetään joko tyhjäksi tai ilmoitetaan todellinen nettopaino.

Ilmoitetaan sovelletun CN-tavaranimikkeen edellyttämä toinen paljous, esim. litra, kappale, pari, m2, m3 jne. Toinen paljous ilmoitetaan vain niihin nimikkeisiin, joihin se vaaditaan. Muissa tapauksissa kohta jätetään tyhjäksi. Ilmoitettavan paljouden laji käy ilmi myös CN-nimikkeistöstä, asianomaisen nimikkeen kohdalta, sarakkeesta "Paljousyksikkö".

Toisen paljouden on aina oltava vähintään yksi (1), ja se on aina ilmoitettava kokonais­lukuna ilman desimaaleja esim. 45,3 m2 ilmoitetaan 45 m2. Luettelo käytössä olevista paljousyksiköistä on Tullin internetsivulla Paljousyksiköt. Luettelo nimikkeistä, joilla on toinen paljous, on Tullin internetsivulla CN-nimikkeistö.

Mikäli tavarat on pakattu useamman kappaleen vähittäismyyntipakkauksiin, toinen paljous ilmoitetaan aina CN-nimikkeistön mukaisten yksittäisten tavaroiden yhteen­laskettuna kokonaismääränä. Esim. Yritys tuo 20 myyntipakkausta, joissa on viisi CD-levyä kussakin. Tilastoilmoitukseen merkitään toiseksi paljoudeksi 100 kpl.

Laskutusarvo ilmoitetaan aina kokonaislukuna, ilman desimaaleja (täysinä euroina, ei senttejä) esim. 750,45 € ilmoitetaan 750 €. Laskutusarvo ei voi koskaan olla nolla (0) tai negatiivinen luku.

Laskutusarvoa ilmoitettaessa kauppalaskun mukaiset alennukset saa vähentää täysimääräisinä.

Laskutusarvo tuonnissa on yhteisöhankinnan verotusarvo, jolla tarkoitetaan myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuvaa hintaa, joka sisältää kaikki myyjän ostajalta perimät hinnanlisät. Jos myyjä perii ostajalta tavaran toimittamisesta aiheutuneet kustannukset (esim. kuljetuskustannukset), ne on luettava mukaan verotusarvoon. Verotusarvoon kuuluvaa valmisteveroa ei kuitenkaan lueta mukaan ilmoitettavaan laskutusarvoon.

Jos verotusarvoa ei tarvitse määritellä verotusta varten, ilmoitetaan laskutusarvoksi tavaran kauppalaskun mukainen hinta ilman arvonlisäveroa.

Laskutusarvo viennissä on tavaran kauppalaskun mukainen veroton myyntihinta. Jos myyjä perii ostajalta tavaran toimittamisesta aiheutuneet kustannukset, ne kuuluvat mukaan laskutusarvoon.

Esim 1.

Suomalainen yritys (FI) myy koneen ruotsalaiselle yritykselle (SE). FI lähettää SE:lle 51 000 euron laskun, joka sisältää myös koneen kuljetus­kustannukset Suomesta Ruotsiin.

Intrastat-ilmoitukselle koneen laskutusarvoksi merkitään 51 000 euroa.

Esim 2.

Suomalainen yritys (FI) myy koneen ruotsalaiselle yritykselle (SE). FI lähettää SE:lle 50 000 euron laskun. Koneen toimittaa Suomesta Ruotsiin kuljetusliike, joka lähettää tästä SE:lle 1 000 euron laskun.

Intrastat-ilmoitukselle koneen laskutusarvoksi merkitään 50 000 euroa.

Tietovälineelle tallennetun atk-standardiohjelman laskutusarvoksi ilmoitetaan kauppalaskun mukainen tietovälineen ja ohjelman yhteisarvo.

Vastikkeettoman tavaran laskutusarvoksi ilmoitetaan hinta, joka tavarasta olisi laskutettu sitä normaalisti ostettaessa (tuonti) tai myytäessä (vienti).

Palkkatyövalmistusta tai korjausta varten toimitetun tavaran laskutusarvoksi ilmoitetaan tavaran toimitusajankohdan mukainen arvo. Vastikkeetta toimitettu tavara tilastoidaan senhetkisestä arvostaan. Kun tavara palautetaan valmistuksen tai korjauksen jälkeen, laskutusarvoksi ilmoitetaan tavaran arvo lisättynä kauppalaskun mukaisten palkkatyö- yms. lisäkustannusten määrällä.

Vuokra- ja leasingtavaran laskutusarvoksi ilmoitetaan tavaran arvo, ei maksettava vuokra tai muu korvaus.

Tilastoarvon ilmoittaminen on vapaaehtoista, ja jos se ilmoitetaan, niin sen on oltava oikein määritelty.

Tilastoarvo ilmoitetaan kokonaislukuna, ilman desimaaleja (täysinä euroina, ei senttejä). esim. 750,45 € ilmoitetaan 750 €. Tilastoarvo ei voi koskaan olla (0) tai negatiivinen luku.

Tilastoarvoa ilmoitettaessa kauppalaskun mukaiset alennukset saa vähentää täysimääräisinä.

Tietovälineelle tallennetun atk-standardiohjelman tilastoarvoksi ilmoitetaan kauppa-laskun mukainen tietovälineen ja ohjelman yhteisarvo Suomen rajalla.

Tilastoarvo tuonnissa on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta on vähennettävä verotusarvoon kuuluva mahdollinen valmistevero silloin, kun se kannetaan Suomeen tuonnin yhteydessä. Tilastoarvoon (cif-arvo) on sisällytettävä tavaran toimittamisesta aiheutuneet kustannukset (rahti ja vakuutus) Suomen rajalla olevaan ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka. Alla olevassa esimerkissä tuonnin tilastoarvoon sisältyvät kustannukset A, mutta eivät kustannukset B.

Viennin tilastoarvona käytetään tavaran verotonta myyntihintaa. Tilastoarvoon (fob-arvo) on sisällytettävä tavaran toimittamisesta aiheutuneet kustannukset (rahti ja vakuutus) Suomen rajalla olevaan vientipaikkaan saakka.  Alla olevassa esimerkissä viennin tilastoarvoon sisältyvät kustannukset C, mutta eivät kustannukset D.

Joko kokonaan tai osittain vastikkeettoman tavaran tilastoarvo määritellään sen mukaisesti, mikä tavaran hinta olisi sitä normaalisti maahan ostettaessa (tuonti) tai maasta myytäessä (vienti). 

Palkkatyövalmistusta tai korjausta varten toimitetun tavaran tilastoarvoksi ilmoitetaan tavaran arvo Suomen rajalla. Tavaraa valmistuksen tai korjauksen jälkeen palautettaessa tilastoarvoksi ilmoitetaan tavaran arvo lisättynä kauppa­laskun mukaisilla palkkatyö- yms. kustannuksilla sekä rahti- ja vakuutus­kustannuksilla Suomen rajalle saakka. 

Vuokra- ja leasingtavaran tilastoarvoksi ilmoitetaan tavaran toimitusajankohdan mukainen arvo Suomen rajalla, ei maksettava vuokra tai muu korvaus.

Laskutusarvo ja tilastoarvo ilmoitetaan aina euroina. Valuutan muunnossa käytetään vaihtokurssina sisäkaupan arvonlisäverotuksessa sovellettavaa valuutan muuntokurssia, jolla tarkoitetaan tavaran laskutusajankohdan mukaista viimeisintä liikepankin julkaisemaa myyntikurssia. Samat muuntokurssit ovat käytössä sekä tuonnissa että viennissä.

Vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa myös tullauksessa käytettäviä ulkomaan valuutan muuntokursseja, jotka julkaistaan kuukausittain Tullin internetsivulla Valuutan muuntokurssit.

Mikäli ei käytetä euromääräistä arvoa, niin Laskutusarvo/Tilastoarvo muussa valuutassa –kohdan ensimmäiseen kenttään merkitään valuuttamääräinen arvo ja valikosta valitaan ko. valuutta (esim. SEK). Tämän jälkeen sovellus muuttaa arvon suoraan euroiksi. Sovelluksessa ovat yleisimmät valuuttakurssit.