Laatuseloste: Tavaroiden ulkomaankauppa

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tuontia ja vientiä kuvaavasta tilastosta käyvät kuukausittain ilmi Suomen tuonnin, viennin ja kauppataseen arvot koko kaupan tasolla sekä myös maanosittain, maaryhmittäin ja maittain.

CN-nimikkeistön mukaan laadituista ulkomaankauppatilastoista käy ilmi, mitä tavaroita tuodaan ja viedään, mikä on tavaroiden arvo ja paljous sekä miten kauppa jakaantuu maittain.

SITC-tilastoista käy kuukausittain ilmi tavaroiden ja tavararyhmien tuonti ja vienti maittain. Arvotiedot on ilmaistu luokituksen kaikilla tasoilla, mutta paljoustieto on tarkoituksenmukaista ilmaista vain luokituksen tarkemmilla tasoilla.

Ulkomaankauppatilastoja laaditaan SITC-tavaraluokituksen mukaan sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tätä YK:n ylläpitämää tavaraluokitusta käytetään useimmissa maissa. Tavarat on ryhmitelty yksityiskohtaisten tavaranimikkeistöjen (HS, CN) pohjalta karkeammiksi luokiksi, joissa on otettu huomioon mm. tavaroiden jalostusaste. SITC-luokitukseen ei tule vuosittaisia muutoksia, mikä mahdollistaa myös vertailun pitempien aikasarjojen avulla.

Tavaroiden tuonnin ja viennin rakennetta kuvataan karkealla tasolla tuoteluokittain toiminnan lajin mukaan, toimialoittain sekä tavaroiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan.

Tavaroiden ulkomaankauppatilastosta saadaan taloudellista analyysia varten luotettava kuva ulkomaankaupan tuoreimmasta kehityksestä. Tilasto on tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään Intrastat-järjestelmällä tiedonantovelvollisilta toimijoilta. Ulkokaupan eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävän kaupan tilastotiedot saadaan tullausjärjestelmästä.

Tavaroiden tilastointi perustuu EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ("free on board") mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Alkuperämaaksi katsotaan maa, jossa tavara on valmistettu tai jossa viimeisin taloudellisesti merkittävä osa valmistusta on tapahtunut. Tavaran pakkaamista ei pidetä valmistuksena. Viennin määrämaaksi katsotaan vientiajankohtana viimeisin tiedossa oleva maa, jonne tavara on tarkoitus viedä Suomesta joko suoraan tai toisen maan kautta.

SITC-tilastot laaditaan YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardin mukaan (Standard International Trade Classification, SITC, Rev. 4, alkaen v. 2007). SITC-luokituksen mukaiset tiedot johdetaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (Combined Nomenclature, CN). Tarkimmalla tasolla SITC-luokituksessa on 2 970 tavaraluokkaa.

CPA-tilastoista käy ilmi tuonnin ja viennin rakenne tuoteluokittain toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activity, CPA). CPA-luokituksen mukaiset tiedot johdetaan CN-nimikkeistöstä (Combined Nomenclature, CN). CPA-luokista puolestaan johdetaan edelleen MIG-luokat.

BEC-luokitus on YK:n ylläpitämä SITC-nimikkeistöön perustuva tavaroiden makrotaloudellisen käyttötarkoituksen mukainen luokitus (Classification by Broad Economic Categories).

NACE-tilastot sisältävät tietoja yritysten toimialaluokituksen mukaan (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes, NACE 2002).

MIG-tilastot ilmaisevat tuonnin ja viennin tavaroiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings, MIG). Tämä luokitus ei ole virallinen tavaraluokitus.

1.3 Lait ja asetukset

Ulkomaankauppatilasto perustuu Euroopan unionin lainsäädäntöön sekä Suomen kansalliseen tilastolakiin (280/04) ja tullilakiin (304/2016). EU:n lainsäädännössä tilastointia ohjaavat asetukset Euroopan yritystilastoista:

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2152 Euroopan yritystilastoista ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1197 Euroopan yritystilastoista ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2152 nojalla vahvistettavista teknisistä määrittelyistä ja järjestelyistä
• Komission delegoitu asetus (EU) 2021/1704 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2152 täydentämisestä täsmentämällä yksityiskohtaisesti ne tilastotiedot, jotka vero- ja tulliviranomaisten on annettava, ja muuttamalla sen liitteitä V ja VI
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1225 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2152 mukaista tiedonvaihtoa koskevien järjestelyjen täsmentämisestä ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1197 muuttamisesta unionin ulkoisen viennin jäsenvaltion sekä raportointiyksiköiden velvollisuuksien osalta

Maaluokitus perustuu Komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2020/1470 tavaroiden ulkomaankauppaa koskevien Euroopan tilastojen maa- ja alueluokituksesta ja muiden yritystilastojen maantieteellisestä jaottelusta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO 3166 mukaisia koodeja.

2. Menetelmäkuvaus

Tiedot Suomen käymästä kaupasta muiden EU-maiden kanssa kerätään yritysten antamista tilastoilmoituksista sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä. Siinä tuojat ja viejät ilmoittavat kuukausittain tarvittavat tilastotiedot sisäkaupastaan Tullille. Tiedot Suomen ja kolmansien maiden välisestä tavarakaupasta saadaan tulli-ilmoituksista, jotka on annettava jokaisesta tuonti- ja vientilähetyksestä. Suomen ulkomaankauppatilaston laadinnassa sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Kuukausittain julkaistavat tilastot ovat ennakollisia. Luvut muuttuvat perusaineiston täydentyessä ja aineistoa edelleen tarkastettaessa. Kuukausittaisiin lukuihin arvioidaan mm. puuttuvien tilastoilmoitusten osuus ja alle kynnysarvon jääneiden yritysten osuus. Kukin EU:n jäsenmaa määrittelee kynnysarvon eli tilastointirajan kalenterivuosittain yritysten vuosituonnin ja -viennin arvon perusteella.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat tilastoidaan. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Poikkeuksena ovat kuitenkin laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan omistussuhteen muututtua. Tilastojen ulkopuolelle jäävät mm. kauttakuljetukset sekä sellaiset taloustoimet, joilla ei ole merkittävää kaupallista arvoa. Lisäksi pienimmät yritykset on vapautettu sisäkaupan tilastojen ilmoittamisvelvollisuudesta. Palvelujen ulkomaankauppa jää myös tämän tilaston ulkopuolelle.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kuukausittain julkaistaville tilastoille ilmoitetaan tarkka julkaisuhetki noin vuodeksi kerrallaan. Julkaisuaikataulua pidetään yllä Tullin Internet-sivuilla. Tilastot julkaistaan yhdeksän viikon kuluessa tilastointikuukauden päättymisestä lukien.

Tilastot tarkentuvat seuraavien kuukausitilastojen tuottamisen yhteydessä. Kunkin kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden elokuun loppuun mennessä.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys / selkeys

Keskeiset tiedot kuukausitilastoista julkaistaan Tullin Internet-sivuilla ennalta ilmoitettuina julkaisuhetkinä.

Tarkempia tietoja kuukausitilastoista ja kaikista muistakin ulkomaankauppatilastoista saa Tullin verkkosivuilta kohdasta Tilastot. Sivuilta löytyvät mm. ulkomaankauppatilastojen tilastointiperiaatteet sekä kaikki Tullin julkaisemat tilastot, katsaukset ja tiedotteet Suomen tavaroiden ulkomaankaupasta. Yksityiskohtaiset tilastotiedot löytyvät myös maksuttomasta Uljas-tilastotietokannasta.

Lisätietoja on saatavissa myös Tilastopalvelusta:
- puhelin: 0295 52335
- sähköposti: tilastot[at]tulli.fi
- verkkosivut: tilastot.tulli.fi
- Uljas-tilastotietokanta: uljas.tulli.fi

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tietoja tavaroiden koko tuonnista ja viennistä on vuodesta 1856 lähtien. Ulkomaankaupan kokonaisluvut vuodesta 1884 lähtien löytyvät Tullin Internet-sivuilta kohdasta Ulkomaankauppatilastot/ Taulukot. Sähköisessä muodossa tietoja on Uljas-tietokannassa vuodesta 1970 lähtien. Tätä vanhemmat tiedot löytyvät paperi- tai mikrokorttimuodossa Tilastopalvelun arkistoista.

CN-nimikkeistön mukaisia tietoja on vuodesta 1995 lähtien. Nimikkeistöön tulee vuosittain muutoksia, joten yhtenäistä aikasarjaa ei kaikista tavaroista ole mahdollista muodostaa. Myös muutokset maaluettelossa rajoittavat maakohtaisten aikasarjojen laadintaa. Sähköisessä muodossa tietoja on Uljas-tietokannassa.

Vuosina 1988-94 tavaratilastot laadittiin HS-nimikkeistön mukaisina (Harmonized Commodity Description and Coding System, HS). Näitä ja vielä aikaisemminkin käytössä olleiden nimikkeistöjen mukaisia tavaratilastoja voi tiedustella Tilastopalvelusta.

SITC-tavaraluokituksen mukaisia tietoja on vuodesta 1988 lähtien (Rev. 3) ja vuodesta 2007 lähtien (Rev. 4). Muutokset maaluettelossa rajoittavat maakohtaisten aikasarjojen laadintaa. Sähköisessä muodossa tietoja on Uljas-tietokannassa.

SITC-tavaraluokituksen aikaisempien versioiden mukaisia ulkomaankauppatilastoja on laadittu vuosilta 1958-87. Näitä voi tiedustella Tilastopalvelusta.

Tuoteluokittaisia, toimialoittaisia ja käyttötarkoitusten mukaisia tietoja on vuodesta 1997 lähtien. Sähköisessä muodossa tietoja on Uljas-tietokannassa.

7. Selkeys ja eheys / yhtenäisyys

EU:n jäsenvaltiot ovat pyrkineet harmonisoimaan tavaroiden ulkomaankaupan tilastoinnissa käytettävät menetelmät, käsitteet ja määritelmät. Harmonisointi parantaa tilastojen yhtenäisyyttä ja vertailtavuutta.

Tilastot tarkentuvat kuukausittain uusien kuukausitilastojen julkaisemisen yhteydessä tilastovuoden sulkemiseen asti.

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen lisäksi tilastotietoja ulkomaankaupasta voi saada Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta sekä maksutasetilastosta. Nämä tilastot on laadittu eri menetelmällä.

Tullin verkkosivuilla Tilastopalvelu-osiossa on listattu linkkejä eri maiden ja kansainvälisten yhteisöjen, mm. EU:n ja YK:n ulkomaankauppasivustoille.