Tietojen luottamuksellisuus - Ulkomaankauppatilastojen salassapitokäytäntö
Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on käytössä omat kansalliset menettelynsä ja ohjeensa tietojen luottamuksellisuuden takaamiseksi. Yrityksillä on mahdollisuus saada kauppaa koskevat tiedot salaisiksi, mikäli yrityskohtaiset tiedot voidaan julkaisuista tunnistaa ja siitä aiheutuisi haittaa yrityksen liiketoiminnalle. Tällainen passiivinen tietojen salassapitokäytäntö (salaus ilmoittajan pyynnöstä) vallitsee useimmissa ulkomaankauppatilastoja julkaisevissa maissa.
Luottamuksellisen tiedon prosessoinnissa yhtä kaupan toimijaa tai kauppatapahtumaa koskeva informaatio voidaan salata aggregoimalla tilastotietoja ennen niiden julkaisemista. Tietyissä tapauksissa informaatio saatetaan joutua salaamaan kokonaan, kun kyseessä on määrätieto tai tiettyä tavaranimikettä koskeva maakohtainen tieto. Tulli salaa tilastotiedot ainoastaan kauppaa harjoittavan yrityksen pyynnöstä. Salaus myönnetään, jos kauppatilaston tietojen tutkimus tukee yrityksen pyyntöä siten, että yrityksen kauppatapahtuma selvästi paljastuu tilastosta. Normaalisti tämä tarkoittaa tapausta, missä yhdessä tilastoluokassa on alle kolme yritystä tai kyseisen vaatimuksen esittänyt yritys on hallitseva eli edustaa vähintään 75 % tilastoluokan kokonaisarvosta. Salaukset tarkistetaan tilastovuosittain.
Seuraavat CN-nimikkeistöön sovellettavat salausluokat ovat käytössä Suomen ulkomaankauppatilastossa:
- maakohtaisia määrätietoja ei julkaista
- määrätietoa ei julkaista lainkaan
- vain kokonaisarvoa koskeva tieto julkaistaan
- vain sekä kokonaisarvoa että kokonaismäärää koskeva tieto julkaistaan
Olipa tieto osittain tai täysin salattu, niin salattujen hyödykenimikkeiden kokonaisarvotiedot julkaistaan. Siten tilastossa julkaistavat tuonnin ja viennin arvotiedot eivät ole salausten johdosta alipeittoisia kuten joissakin muissa maissa saattaa olla. Salatut tiedot voidaan myös julkaista luokittelun karkeammilla tasoilla, kun tilastossa varmistutaan siitä, ettei yksittäistä salattua tietoa ole mahdollista tilastosta laskennallisesti johtaa. Viimeksi mainitulla menettelyllä ulkomaankaupan kokonaisluvut ovat aina tietyllä luokittelutasolla käytettävissä.
Toimialaluokittain julkaistavissa taulukkotiedoissa käytetään aktiivista tietosuojaa. Aktiivisesti salataan toimialaluokat, joissa on alle kolme yritystä tai yksittäinen yritys on hallitseva eli edustaa vähintään 75 % tilastoluokan kokonaisarvosta.
Aktiivista salausta käytetään myös joissakin yksityiskohtaisissa tilastoissa kuten aluetilastoissa (yritysten postinumero-osoitteisiin perustuvissa) tai Tol-maa-tavara –tasoisissa tilastoissa (Tol-tasot 4 tai 5). Rajana on 10 yritystä, jonka alle jäävän yritysjoukon yhteisiä arvoja ei näissä taauksissa julkisteta lukujen taustalla olevien yritysten helpohkon tunnistamisen vuoksi. Sitä suuremmissa määrissä julkistetaan myös yritysten lukumäärät. Yrityskatsauksissa on vieläkin vahvempi salaus yritysten lukumäärille.
Tilastosalaisuus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) nr 223/2009 (artiklat 20 ja 21).
Nimikesalaus ulkomaankauppatilastoissa tehdään yrityksen pyynnöstä, ja se perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2019/2152 (artikla 19).
