Laatuseloste: Tullissa kannetut valtion tulot

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tullinkantotilasto sisältää kuukausittaiset ja vuoden alusta lasketut kumulatiiviset Tullissa kannetut verot ja maksut vuodesta 2001 alkaen kuukausittain.

Suomen Tulli kantaa kansallisia sekä Euroopan yhteisön harmonoituja veroja ja yhteisön tulleja ja maatalousmaksuja. Tullin kantamat verot ovat pääosin tavaraan liittyviä veroja, jotka perustuvat tavaroiden ominaisuuksiin kuten esimerkiksi niiden nimikkeeseen, alkuperään ja arvoon. Tilasto on tärkeä väline päätöksentekijöille ja asiantuntijoille valtion budjetin laadinnassa. Tilaston julkaisu avaa myös tutkijoille ja asiantuntijoille mahdollisuuden perehtyä valtion tuloihin tältä osin ja helpottaa tiedonsaantia.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Maahantuonnin yhteydessä maksettavia veroja ovat tavallisimmin tulli ja arvonlisävero. Kun tavaroita tuodaan EU-maiden ulkopuolelta, niistä kannetaan ns. kolmansien maiden tulli. Jos tavara ei jää Suomeen tilitetään tullit EU:lle. Arvonlisävero kannetaan EU-maista tulevista tavaroista.

Maahan tuoduista autoista Tulli kantoi veron vuoden 2016 loppuun asti. Vuoden 2017 alusta autoveron on kantanut verohallinto.

Valmistevero sisältää valmisteveron alaisista Suomessa tuotetuista tai Suomeen EU:sta tai unionin ulkopuolelta tuoduista tuotteista kannetut verot maksukuukauden mukaan. (Huom. Valmisteverotilastossa on määrätyt verot verokuukauden mukaan, jolloin veronkanto ei usein ole saman kuukauden aikana). Valmisteverotus siirtyi verohallinnolle 2017 vuoden alusta, mutta Tulliin jää Euroopan unionin ulkopuolelta maahantuotavien valmisteveronalaisten tuotteiden verotus tietyissä tilanteissa.

Tulli kantaa väylämaksu-nimistä veroa aluksesta, jolla harjoitetaan kauppamerenkulkua Suomen vesialueella. Lästimaksua ei enää kanneta 1.1.2015 lukien. Lästimaksu oli merimiesten huoltotoimintaan ja meripelastustoiminnan edistämiseksi kerättävä veronluonteinen maksu. Sitä maksoivat kaikki suomalaiset kauppamerenkulkuun tarkoitetut rekisterivelvolliset alukset.

Kolmansista maista tulevista tavaroista, jotka eivät jää Suomeen, kannetaan EU:n puolesta tullit ja muut maksut. Näistä maksuista pidätetään ns. kantopalkkiota 20 %. EU-varojen kantopalkkio on tilastossa vähennetty EU:lle tilitettävistä bruttovaroista = EU:lle tilitettävä netto.

Myös kolmansista maista tulevista maataloustuotteista kannetaan maatalousmaksua, joka tilitetään EU:lle. Maatalousmaksut on asetettu suojaamaan EU-alueen omaa tuotantoa kolmansiin maihin nähden.

Keskitetystä tullauksesta Belgiaan (maiden tullien välisen sopimuksen mukaan), Belgian tulli tilittää keräämistään tulleista 50% Suomen Tullille.

Tullin sekalaisten tulojen suoritemaksut jaetaan kahteen osaan. Julkisoikeudelliset tulot (maksuperustelaki 6§) sisältävät Tullilaboratorion tutkimukset tulliviranomaisen aloitteesta maahan tuodusta ja maasta viedystä tavarasta. Liiketaloudelliset tulot sisältävät asiakkaan tai toisen viranomaisen tilauksesta tehtävien tutkimusten maksut.

Muille viranomaisille kannettavat maksut:

  • Rajatarkastusmaksu sisältää eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden sekä elävien eläinten tutkimusmaksut Eviralle.
  • Kasvintarkastusmaksut kannetaan samoin Eviralle EU:n ulkopuolisista valtioista tuotavien kasvinosien ja muiden tavaroiden tarkastuksesta.
  • Ajoneuvovero on ajoneuvojen käyttövero, jonka Tulli kantaa ulkomaille rekisteröidyistä Suomessa tilapäisesti toimivista ajoneuvoista vuoden 2016 loppuun asti. Autoverotus siirtyi verohallinnolle vuoden 2017 alusta.
  • Öljysuojarahaston tarkoitus on varautua öljyvahinkojen varalle ja sitä maksetaan maahan tuotavasta öljystä. Maksuvelvollinen on se, joka vastaanottaa öljyn Suomessa. Öljynsuojarahastoa hallinnoi ympäristöministeriö ja se on talousarvion ulkopuolinen rahasto.
  • Huoltovarmuusmaksua kannetaan nestemäisistä polttoaineista, maakaasusta ja sähköstä huoltovarmuusvarastoon, jonka tarkoituksena on (laki 1390/1992) turvata poikkeusolojen varalta väestön toimeentulo, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toimet. Huoltovarmuusmaksua hallinnoi Huoltovarmuuskeskus.
  • Jäteveroa kannetaan kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä. Verovelvollisia ovat kaatopaikanpitäjät, joiden on annettava ilmoitus rekisteröitymistä varten Tullille (vuoden 2016 loppun asti). Jäteverotus siirtyi verohallinnolle vuoden 2017 alusta.

1.3 Lait ja asetukset

Tullit perustuvat tullilakiin ja EU:n yhteiseen tullilakiin (EUR-Lex). Arvonlisävero perustuu arvonlisäverolakiin (1993/1051). Autovero perustui autoverolakiin (541/2003). Valmisteverot perustuvat valmisteverolakiin (182/2010). Väylämaksut perustuvat lakiin (1122/2005 ja sen muutoslaissa 1214/2014). Huoltovarmuudesta on annettu laki (1390/1992). Jätevero perustuu jätelakiin (646/2011). Kasvintarkastusmaksut perustuvat kasvinterveydestä asetettuun lakiin (702/2003) ja taimiainestolakiin (1205/94). Öljysuojamaksu perustuu öljysuojarahastosta annettuun lakiin (1406/2004). Ajoneuvoverolain (1281/2003) perusteella kerätään ajoneuvovero.

2. Menetelmäkuvaus

Tullissa kannetut valtion tulot poimitaan Tullin reskontrasta kuukausittain. Kuukausitietoja ei korjata takautuvasti, ainoastaan vuoden viimeisin kumulatiivinen tieto on lopullinen ja muut kuukaudet on täsmäytetty vastaamaan kumulatiivista lopullista tietoa niin, että tammikuun lukuihin on tehty vaadittavat korjaukset. Vanhoissa vuosissa joulukuun kumulatiivinen julkaistaan tammikuun lopussa, jonka jälkeen lukuja ei enää päivitetä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tullin reskontrassa on kaikki Tullille maksetut verot ja maksut. Myös korjaukset on tehty reskontraan. Tilasto kootaan kuitenkin kuukausittain, eikä sitä päivitetä takautuvasti. Täsmäytys on tehty vuoden viimeisen kuukauden kumulatiivisten lukujen suhteen niin, että tammikuun lukuihin on tehty tarvittavat korjaukset. Ne korjaukset ja palautukset, joita tehdään vanhoihin vuosiin (esim. valmistevero), eivät päivity tähän tilastoon.

Myös lästimaksujen ja väylämaksujen paikkaa on vaihdettu niin, että ne koko aikasarjan ajan summautuvat samaan yhteissummaan (selvitetty kohdassa 6). Tästä johtuen yhteissummat ”Suoraan valtiolle tuloutettavat” ja ”Muille viranomaisille tilitettävät” poikkeavat ”Tavaroiden ulkomaankauppa” – vihkon vastaavista luvuista.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tullinkantotilasto julkaistaan 30 päivää maksukuukauden päättymisen jälkeen. Julkaisu tapahtuu ulkomaankaupan kuukausitilaston yhteydessä. Julkaisuaikataulua pidetään yllä Tullin verkkosivuilla.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys / selkeys

Tullissa kannetut verot ja maksut julkaistaan Uljas-tietokannassa.

Tullissa kannetuista veroista ja maksuista saa lisätietoja Tullin verkkosivuilta kohdasta:

Lisätietoja on saatavissa myös Tilastopalvelusta:
- puhelin: 0295 52335
- sähköposti: tilastot[at]tulli.fi
- verkkosivut: tulli.fi
- Uljas-tilastotietokanta: uljas.tulli.fi

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tullinkantotilastossa on tiedot vuodesta 2001 alkaen. Vuoden 2001 valuuttana oli Suomen markka, jotka ovat valuutan muuntokertoimella 5,94573 jaettu markoista euroiksi. Väylämaksut on siirretty aikaisemmilta vuosilta (2001-2005) ”Muihin veroihin ja maksuihin” ”Muille viranomaisille tilitettävistä maksuista”, jotta aikasarja olisi yhtenäinen muihin vuosiin. Lästimaksu taas on pidetty koko aikasarjan ajan ”Muissa veroissa ja maksuissa”, kun se vuosina (2013-2014) on ollut ”Muille viranomaisille suoritettavissa maksuissa”. Lästimaksua ei ole kannettu enää 1.1.2015 lukien. Vastaavasti yhteissummat on summattu uudelleen ”Suoraan valtiolle tuloutettavat ja ”Muille viranomaisille suoritettavat maksut” yhteensä.

7. Selkeys ja eheys / yhtenäisyys

Tullinkanto on aikaisemmin julkaistu Tullin ”Tavaroiden ulkomaankauppa” –kuukausijulkaisussa.