Tullin ja Tilastokeskuksen yhteisjulkaisu
Suomen ja Britannian välisessä tavarakaupassa pandemialla suurempi vaikutus kuin Brexitillä

Tulli ja Tilastokeskus ovat tehneet yhteistyössä julkaisun; Suomen ja Britannian välinen ulkomaankauppa pandemian ja Brexitin aikana. Julkaisussa tarkastellaan Suomen ja Britannian välisen viennin ja tuonnin kehitystä sekä tavaroiden että palvelujen osalta. Julkaisussa kuvataan Suomen ja Britannian välisen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan tilannetta viime vuosien osalta Tilastokeskuksen maksutaseen mukaisen ulkomaankauppatilaston pohjalta sekä tavarakaupan kehitystä tarkemmin Tullin tilastoon pohjautuen. Julkaisu löytyy Tilastokeskuksen nettisivuilta.

Suomen ja Britannian välinen ulkomaankauppa pandemian ja Brexitin aikana (stat.fi)

Yhteenveto

Kansainvälisessä vertailussa Suomen ja Britannian välisen kaupan supistuminen vuonna 2020 ei ole poikkeuksellista. Ulkomaankaupan pudotuksen ajoitus vuoden 2020 toiselle neljännekselle kertoo pandemian leviämisestä ja rajoitustoimien alkamisesta eri maissa. Myös ulkomaankaupan toipuminen alkoi monissa maissa samoihin aikoihin.

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä Suomen kokonaisviennin arvo Britanniaan supistui vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kolmanneksella, tuonnin arvo puolestaan laski 12 prosenttia. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä vienti Britanniaan oli palautunut ja jopa hieman ylittänyt vuoden 2018 vastaavan neljänneksen tason. Sen sijaan tuonti ei ole palautunut vuoden 2021 aikana edellisvuosien tasolle.

Suomen vienti Britanniaan perustuu selvästi enemmän tavaroihin kuin palveluihin. Vuonna 2019 tavaravienti kattoi 68 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Britanniaan, kun taas palveluviennin osuus oli 32 prosenttia. Viennin painottuminen tavaroihin vahvistui vuoden 2020 toisesta neljännestä alkaen. Tuonnin suhteen tilanne on kuitenkin toinen, sillä palveluita ostetaan Suomeen Britanniasta jopa hieman tavaroita enemmän.

Metsäteollisuuden osuus tavaraviennistä yhä huomattava

Suomen tavaravienti Britanniaan on metsäteollisuusvaltaista. Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski vuonna 2020. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti Britanniaan laski selvästi jo vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, mihin vaikutti vuoden 2020 alkupuolelle osuneet metsäteollisuuden lakot ja metsäteollisuuden tuotteiden maailmanmarkkinahintojen muutokset.

Paperin ja pahvin viennin arvo ei ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Puutavaran kysyntä sen sijaan lähti kasvuun pandemian aikana. Tätä on selitetty sillä, että enimmäkseen yksityisten kuluttajien puutavaran kysyntä nousi, kun remonttien tekeminen yleistyi.

Suomi tuo Britanniasta pääasiassa koneita ja laitteita, henkilöautoja ja lääkkeitä sekä muita kemianteollisuuden tuotteita. Kulutustavaroiden osuus on myös huomattava. Moottoriajoneuvojen tuonti Britanniasta väheni vuonna 2020 selvästi. Kemianteollisuuden tuotteiden ja koneiden ja laitteiden kohdalla tuonnin lasku oli tasaisempaa. Kulutustavaroiden tuonti laski neljänneksen vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, kun tavaroiden tullausvelvoite toteutui Brexitin siirtymäajan loputtua.

Britannian osuus Suomen tavaraviennistä on viime vuosina pienentynyt. Britannian osuus tavaraviennistä oli 4,1 prosenttia vuonna 2019, ja vuoden 2021 tammi-kesäkuussa osuus oli pienentynyt 3,6 prosenttiin. Myös tavaratuonnissa Britannian osuus on vähentynyt. Osuus on viime vuodet ollut noin 3 prosenttia, mutta kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa Britannian osuus Suomen tavaratuonnista oli enää 1,9 prosenttia.

Palveluiden ulkomaankauppa ei ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle

Suomen palveluvienti Britanniaan puolittui vuoden 2020 toisella neljänneksellä ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Toisin kuin tavarakauppa, palveluiden ulkomaankauppa ei ole palautunut koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.

Palveluviennin lasku vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen vaikuttaa olleen palvelutuonnin laskua suurempi ja pysyvämpi. Palvelutuonninkaan kehitys ei toisaalta vaikuta kokonaisuudessaan nousujohteiselta vuoden 2021 ensimmäisten neljännesten perusteella.

Palvelukaupassa Suomen ja Britannian välisen ulkomaankaupan viimeaikaisen kehityksen syyt eivät ole yksiselitteisiä. Matkailun ja kuljetuspalveluiden ulkomaankaupan laskua voidaan selittää pandemialla. Toisaalta esimerkiksi televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden ja muiden liike-elämän palveluiden ulkomaankaupan muutoksille on vaikeampi hahmottaa suoraviivaista selitystä.