Tavaraviennin volyymi kasvoi 3,8 prosenttia vuonna 2025

Suomen tavaravienti kääntyi nousuun vuonna 2025 Tullin ennakkotietojen mukaan. Viennin arvo kasvoi 3,0 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Viennin volyymi kasvoi 3,8 prosenttia, mutta vientihinnat jatkoivat laskuaan, 1,2 prosentilla. Vienti oli arvoltaan 74,3 miljardia euroa. Tavaratuonnin arvo nousi 0,4 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Myös tuonnin volyymi kääntyi kasvuun, 2,9 prosenttia, mutta tuontihinnat laskivat 1,0 prosenttia. Tavaratuonti oli arvoltaan 75,2 miljardia euroa.

Tavaroiden ulkomaankaupassa sekä vienti että tuonti kääntyivät kasvuun vuonna 2025. Edeltävänä vuonna 2024 viennin arvo laski 5,5 prosenttia ja tuonnin arvo 2,6 prosenttia. Vuosi 2023 oli vielä heikompi, viennin arvo väheni 6,7 prosenttia ja tuonnin arvo 16,9 prosenttia. Vuonna 2024 viennin volyymi laski 3,5 prosenttia, lasku oli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin volyymi laski 2,7 prosenttia. Vuonna 2024 tuonnin volyymi väheni 2.8 prosenttia ja 10,5 prosenttia vuonna 2023. Sekä vienti- että tuontihinnat laskivat maltillisesti molempina vuosina.

Kauppataseen alijäämä EU-maiden kanssa suuri vuonna 2025

Kauppatase oli ennakkotietojen mukaan 855 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2025. EU-maiden kanssa käyty kauppa oli alijäämäistä lähes 2,0 miljardia euroa vuonna 2025. EU-maiden ulkopuolisten maiden kaupassa kauppataseen kertyi sen sijaan ylijäämää, 1,1 miljardia euroa. Edeltävän vuoden 2024 kauppataseen alijäämä oli huomattavasti suurempi, 2,7 miljardia euroa, kun taas vuonna 2023 kauppataseen vaje oli 488 miljoonaa euroa. Kauppatase on ollut alijäämäinen vuodesta 2011 lähtien.

Kiina oli myös vuonna 2025 suurin alijäämämaa ennakkotietojen mukaan, vajetta kertyi 3,7 miljardia euroa. Myös kauppa Saksan, Norjan ja Tanskan kanssa oli vahvasti alijäämäistä. Ehdottomasti suurin ylijäämämaa oli Yhdysvallat, kauppa oli 3,6 miljardia ylijäämäistä. Myös Alankomaiden, Sveitsin ja Iso-Britannian kanssa käyty kauppa oli reilusti Suomelle ylijäämäistä.

Kuljetusvälineiden ja alusten vienti kasvoi vuonna 2025

Ennakkotietojen mukaan viennin arvoa vuonna 2025 kasvatti eniten kuljetusvälineiden ja alusten vienti. Viennin arvo oli yli neljänneksen kasvussa. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti laski hienoisesti, alle yhden prosentin. Farmaseuttisten tuotteiden vienti väheni 16 prosenttia, mutta lannoitteiden vienti nousi saman verran. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi kolme prosenttia. Paperin ja pahvin sekä paperimassan vienti oli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta puutavaran vienti kasvoi kymmenyksen.

Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti väheni yhden prosentin ja sähköteknisten koneiden ja laitteiden vienti nousi yhden prosentin. Energiatuotteiden viennin arvo nousi 12 prosenttia ja metalliteollisuuden tuotteiden viennin arvo väheni kuusi prosenttia.

Tuonnin arvo laski lähes kaikissa arvoltaan merkittävissä tavaraluokissa, mutta teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti kasvoi 13 prosenttia. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti väheni neljä prosenttia ja kuljetusvälineiden ja alusten tuonti kuusi prosenttia.

Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti oli lähes edellisvuoden tasolla. Farmaseuttisten tuotteiden tuonti väheni hieman, mutta lannoitteiden tuonti kasvoi 11 prosenttia. Energiatuotteiden tuonnin arvo laski ennakkotietojen mukaan kuusi prosenttia. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti väheni myös, neljä prosenttia.

Ruotsi suurin vientimaa vuonna 2025

Ruotsi oli suurin tavaroiden vientimaamme myös vuonna 2025 ennakkotietojen mukaan. Viennin arvo kasvoi 4,6 prosenttia ja osuus tavaroiden kokonaisviennin arvosta oli 11,5 prosenttia. Yhdysvallat oli toiseksi suurin vientimaamme vuonna 2025, osuus oli 10,4 prosenttia. Vienti kasvoi 11,0 prosenttia risteilyalusviennin siivittämänä. Saksa oli kolmanneksi suurin vientimaa 9,9 prosentin osuudella, vienti laski 9,8 prosenttia. Neljänneksi suurin vientimaa oli jälleen Alankomaat, 7,7 prosentin osuudella, viennin arvo kasvoi 0,8 prosenttia. Kiinan osuus kokonaisviennistä oli 4,5 prosenttia, viennin arvo laski 4,0 prosenttia. Sekä vienti Puolaan että Isoon-Britanniaan kasvoi vuonna 2025 nopeasti. Vienti Puolaan nousi ennakkotietojen mukaan 14,6 prosenttia ja osuus tavaroiden kokonaisviennistä suureni 3,8 prosenttiin. Ison-Britannian osuus oli 3,6 prosenttia, kun vienti kasvoi 13,8 prosenttia.

Näiden seitsemän suurimman vientimaan yhteenlaskettu osuus tavaroiden kokonaisviennin arvosta oli yli puolet, eli 51,3 prosenttia ennakkotietojen mukaan. Kymmenen suurimman vientimaan osuus oli jo 61,4 prosenttia.

Saksa suurin tuontimaa myös vuonna 2025

Tuonnissa suurin maa vuonna 2025 oli edelleen Saksa, jonka osuus tavaroiden kokonaistuonnin arvosta oli ennakkotietojen mukaan 13,8 prosenttia. Toisena olevan Ruotsin osuus koko tavaratuonnista oli 11,6 prosenttia. Tuonnin arvo Saksasta laski 0,7 prosenttia, mutta nousi Ruotsista 0,6 prosenttia. Kiina oli kolmanneksi suurin tuontimaa 9,4 prosentin osuudella. Vuonna 2025 tuonnin arvo Kiinasta väheni 5,5 prosenttia. Tuonti Norjasta väheni 4,5 prosenttia ja maan osuus oli 7,0 prosenttia. Yhdysvallat oli viidenneksi suurin tuontimaa 5,5 prosentin osuudella. Tuonnin arvo kasvoi 9,5 prosenttia vuonna 2025. Alankomaiden osuus tavaratuonnista oli 5,3 prosenttia, tuonti laski 1,3 prosenttia ja Puolan osuus oli 4,0 prosenttia, tuonti kasvoi 8,8 prosenttia.

Näiden seitsemän suurimman tuontimaan yhteenlaskettu osuus tavaroiden kokonaistuonnin arvosta oli 56,6 prosenttia ennakkotietojen mukaan. Kymmenen suurimman tuontimaan osuus oli jo 65,7 prosenttia.

Viennin arvo kasvoi ulkokaupan maihin 2025

Tavaraviennin arvo EU-maiden kanssa käytävässä kaupassa oli ennakkotietojen mukaan lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Euromaiden kanssa käytävässä kaupassa viennin arvo väheni 1,7 prosenttia. EU:n ulkopuolisten maiden kaupassa viennin arvo sen sijaan kasvoi 7,3 prosenttia. Tuonnissa EU-maista arvo nousi 0,3 prosenttia ja ulkokaupan maista 0,6 prosenttia. Euromaista tuonnin arvo laski 1,9 prosenttia.

EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli 56,4 prosenttia vuonna 2025 ennakkotietojen mukaan. Osuus väheni edeltävän vuoden 58,1 prosentista. EU-maiden osuus Suomen tavaratuonnista oli 58,3 prosenttia vuonna 2025. Osuus oli lähes sama kuin edellisvuonna. EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet muuttuivat vastaavasti. Vuonna 2025 ulkokaupan osuus viennistä oli 43,6 prosenttia ja tuonnista 41,7 prosenttia.