Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto tammikuussa 2023
29.3.2023 9.00
Tulli, Tilastointi
Viennin volyymi nousi 0,6 prosenttia, tuonnin volyymi laski 5,7 prosenttia tammikuussa
Tuontihinnat nousivat 4,2 prosenttia, vientihinnat 8,8 prosenttia
Suomen tavaraviennin arvo nousi tammikuussa 8,2 prosenttia vuoden takaisesta Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 6,2 miljardia euroa. Viennin volyymi nousi 0,6 prosenttia ja vientihinnat nousivat 8,8 prosenttia vuoden 2022 tammikuusta. Tuonnin arvo laski tammikuussa 3,4 prosenttia ja oli 6,6 miljardia euroa. Tuontihinnat nousivat 4,2 prosenttia, mutta tuonnin volyymi laski 5,7 prosenttia vuoden 2022 tammikuuhun verrattuna. Viennin volyymin viimeisimmän 12 kuukauden muutos oli -5,0 prosenttia (12-kuukauden liukuva keskiarvo, helmikuu 2022 - tammikuu 2023). Tuonnin volyymin vastaava muutos oli -0,4 prosenttia.
Kauppatase oli tammikuussa 328 miljoonaa euroa alijäämäinen. Yhteenlaskettu tavararyhmittäinen kauppataseen ylijäämä suureni kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden ja teollisuuden koneiden ja laitteiden osalta edellisvuoteen verrattuna. Metallien ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden kaupan ylijäämä pieneni. Alijäämä suureni raakaöljyn ja öljyjalosteiden sekä elintarvikkeiden ja juomien kohdalla, mutta pieneni malmien ja metalliromun sekä sähköteknisten koneiden ja laitteiden kaupassa.
Yksikköarvoindeksin mukaan laskettu ulkomaankaupan vaihtosuhde parani edellisen vuoden tammikuusta, koska vientihinnat nousivat enemmän kuin tuontihinnat. Pisteluku oli tammikuussa 99,9 ja edellisen vuoden tammikuussa 95,7. Vaihtosuhde parani myös vuoden 2022 joulukuusta.
Investointi- ja kulutustavaroiden viennin arvo nousi tammikuussa
BEC-luokituksen mukaan investointitavaroiden viennin arvo kasvoi tammikuussa 18,3 prosenttia ja teollisuuden tuotantotarvikkeiden viennin arvo 2,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Poltto- ja voiteluaineiden viennin arvo laski 1,3 prosenttia. Kulutustavaroiden viennin arvo nousi 20,4 prosenttia ja elintarvikkeiden ja juomien viennin arvo 10,8 prosenttia. Kuljetusvälineiden ja niiden osien ja tarvikkeiden viennin arvo nousi 5,7 prosenttia.
Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonnin arvoon kirjattiin 8,1 prosenttia laskua tammikuussa, mutta investointitavaroiden tuonnin arvo nousi 5,2 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan kuukauteen verrattuna. Kuljetusvälineiden ja niiden osien tuonnin arvo laski 5,0 prosenttia. Poltto- ja voiteluaineiden tuonnin arvo laski 9,3 prosenttia. Elintarvikkeiden ja juomien tuonnin arvo kasvoi 14,5 prosenttia, mutta kulutustavaroiden tuonnin arvo laski 2,0 prosenttia.
Viennin arvo Kiinaan kasvussa tammikuussa
Viennin arvo EU-maihin nousi 6,9 prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 10,0 prosenttia tammikuussa. Tuonti EU-maista laski 0,3 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 7,0 prosenttia tammikuussa. Viennin arvo Saksaan laski 8,9 prosenttia, mutta viennin arvo Ruotsiin nousi 2,4 prosenttia tammikuussa. Vienti Kiinaan nousi 31,9 prosenttia ja vienti Yhdysvaltoihin 17,0 prosenttia. Vienti Venäjälle laski 84,8 prosenttia. Tuonti Kiinasta laski 0,3 prosenttia, mutta tuonti Ruotsista nousi 1,0 prosenttia. Tuonti Venäjältä laski 81,9 prosenttia tammikuussa. Tuonti Saksasta laski 3,6 prosenttia, mutta tuonti Yhdysvalloista nousi 99,3 prosenttia.
Suunta | Tammikuu 2022 | Tammikuu 2023 | Muutos % |
---|---|---|---|
Vienti (fob) | 5 770 | 6 245 | 8,2 |
Tuonti (cif) | 6 803 | 6 572 | -3,4 |
Tase | -1 033 | -328 |
Indeksi | Tammikuu 2022 | Tammikuu 2023 | Muutos % 2023:01/2022:12 |
Muutos % 2023:01/2022:01 |
Keskiarvo* 2022:02-2023:01 |
Muutos % 2022:02-2023:01/ 2021:02-2022:01 |
---|---|---|---|---|---|---|
Viennin volyymi-indeksi | 92,7 | 93,3 | -6,5 | 0,6 | 99,6 | -5,0 |
Tuonnin volyymi-indeksi | 99,5 | 93,9 | -5,4 | -5,7 | 103,5 | -0,4 |
Viennin yksikköarvoindeksi | 128,7 | 140,1 | -0,9 | 8,8 | 142,4 | 22,6 |
Tuonnin yksikköarvoindeksi | 134,5 | 140,2 | -4,1 | 4,2 | 147,3 | 22,8 |
* Kahdentoista kuukauden liukuva keskiarvo
Huom: Ulkomaan tavarakaupan tilastoinnissa käytettäviä estimointimenetelmiä on uudistettu alkaen tammikuun 2023 tilastoista. Lue lisää tiedotteesta.
Koneiden ja laitteiden, kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden ja malmien viennin arvo kasvoi
SITC-luokituksen mukaan koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti yhteensä nousi 18,1 prosenttia tammikuussa. Teollisuuden eri toimialojen erikoiskoneiden viennin arvo nousi 25,6 prosenttia ja teollisuuden yleiskäyttöisten koneiden viennin arvo 17,2 prosenttia tammikuussa. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo nousi 40,3 prosenttia ja sähköteknisten koneiden ja laitteiden viennin arvo 21,7 prosenttia. Kuljetusvälineiden viennin arvo laski 3,9 prosenttia. Kuljetusvälineistä henkilöautojen viennin arvo laski 75,7 prosenttia. Kuorma-, paketti- ja erikoisautojen viennin arvo nousi 14,5 prosenttia.
Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisviennin arvo nousi 21,7 prosenttia tammikuussa. Paperin, pahvin ja niistä valmistettujen tuotteiden viennin arvo nousi 18,6 prosenttia ja paperimassan viennin arvo 99,0 prosenttia. Sahatavaran viennin arvo laski 16,7 prosenttia, mutta vanerin, lastu- ja kuitulevyn yms. viennin arvo nousi 0,6 prosenttia.
Öljytuotteiden viennin arvo laski 0,1 prosenttia tammikuussa. Vientihinnat nousivat, vientimäärät laskivat edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Muiden kemianteollisuuden tuotteiden yhteenlaskettu viennin arvo laski 9,7 prosenttia tammikuussa. Orgaanisten ja epäorgaanisten kemiallisten aineiden viennin arvo väheni 21,8 prosenttia. Lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden viennin arvo nousi 62,7 prosenttia tammikuussa. Muovien viennin arvo laski 10,6 prosenttia ja lannoitteiden viennin arvo 18,8 prosenttia.
Metallien ja metallituotteiden viennin arvo laski 9,1 prosenttia tammikuussa vientimäärien laskettua. Raudan ja teräksen viennin arvo laski 12,9 prosenttia vuoden takaisesta. Muiden metallien yhteenlaskettu viennin arvo laski 10,2 prosenttia. Muista metalleista kuparin viennin arvo laski 34,1 prosenttia, mutta sinkin viennin arvo nousi 53,7 prosenttia. Nikkelin viennin arvo nousi 22,7 prosenttia. Epäjalosta metallista valmistettujen tuotteiden viennin arvo kasvoi 11,9 prosenttia.
Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä elintarvikkeiden ja juomien viennin arvo kasvoi 14,7 prosenttia, ja kojeiden ja mittareiden viennin arvo 8,3 prosenttia edellisen vuoden tammikuusta. Malmien ja metalliromun viennin arvo nousi 5,1 prosenttia. Ei-monetaarisen kullan viennin arvo nousi 42,5 prosenttia.
Sähkövirran tuonnin arvo laski tammikuussa
Raakaöljyn ja öljyjalosteiden tuonnin arvo nousi 6,8 prosenttia tammikuussa. Sähkön tuonnin arvo laski 65,1 prosenttia tammikuussa sekä tuontihintojen että tuontimäärien laskettua.
Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnin arvo nousi 9,0 prosenttia, mutta sähkökoneiden ja -laitteiden tuonnin laski 2,6 prosenttia tammikuussa. Kuljetusvälineiden ja niiden osien tuonnin arvo laski 2,4 prosenttia. Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien tuonti laski 46,2 prosenttia. Henkilöautojen tuonti nousi 4,1 prosenttia. Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo laski kokonaisuudessaan 11,3 prosenttia vertailukuukaudesta. Raudan ja teräksen tuonnin arvo laski 22,0 prosenttia. Malmien ja metalliromun tuonnin arvo laski 9,6 prosenttia.
Kemianteollisuuden tuotteiden tuonnin arvoon tilastoitiin laskua 8,3 prosenttia. Lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden tuonti laski 13,8 prosenttia. Lannoitteiden tuonnin arvo nousi 27,7 prosenttia.
Elintarvikkeiden ja juomien tuonnin arvo nousi 15,0 prosenttia. Vaatteiden ja jalkineiden tuonnin arvo nousi 3,8 prosenttia, mutta muiden tekstiilituotteiden tuonnin arvo laski 13,7 prosenttia. Kojeiden ja mittareiden tuonnin arvo nousi 15,5 prosenttia.
Tiedustelut:
Kaarna, Anssi p. 040 332 8153
Telasuo, Christina p. 040 332 1828
etunimi.sukunimi[at]tulli.fi
Asiasanat
Seuraava julkistus
27.4.2023