EU:n vientipakotteet ja Suomen Venäjänkauppa

EU on säätänyt laajoja vientipakotteita Venäjää koskien. Pakotteet on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Ulkoministeriö määrittelee pakotteiden alaiset tavarat yksityiskohdissaan. Tulli on tehnyt arvion vuoden 2021 tietojen pohjalta vientiä Venäjälle harjoittavien yritysten lukumäärästä ja vientipakotteiden vaikutuksen jakautumisesta eri päänimikkeiden kesken. Arvio on karkea, koska säädöksessä ei ole kaikilta osin tarkkoja nimikkeitä vientikiellon alaisille tuotteille. Kun tiedot tarkentuvat, myös tämän vaikutusarvion tiedot voivat muuttua. Tuloksia ei voi suoraan soveltaa vuoden 2022 odotettuun vientiin, koska oletuksena on, että vienti olisi samalla tasolla vuonna 2022 kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2021 Venäjälle tavaravientiä harjoitti 2 200 suomalaista yritystä, joiden osuus Suomen Venäjän viennistä oli 88 prosenttia. Muut olivat toiseen EU-maahan rekisteröityneitä yrityksiä. Uusien pakotenimikkeiden alaisten tavaroiden vientiä Venäjälle harjoitti noin 500 suomalaisella y-tunnuksella operoivaa yritystä, joka oli 23 prosenttia suomalaisista Venäjälle vievistä yrityksistä.

EU:n vientipakotteiden alaisten tavaroiden vienti Venäjälle tavararyhmittäin

Tullin arvion mukaan EU:n asettamien uusien vientipakotteiden alaisten tavaroiden vienti Venäjälle vuonna 2021 oli arvoltaan noin 250 miljoonaa euroa. Näiden tavaroiden arvon osuus Suomen koko tavaraviennistä Venäjälle oli 6,9 prosenttia. Tästä viennistä suomalaisella y-tunnuksella operoivien yritysten osuus viennin arvosta oli noin 200 miljoonaa euroa.

Tullin arvion mukaan vientipakotteet koskevat CN-nimikkeistön ryhmiä; koneet ja mekaaniset laitteet, sähkökoneet ja laitteet, kuljetusvälineet, kojeet ja laitteet sekä kellot osittain, mutta kokonaan ryhmiä ilma-alukset ja avaruusalukset ja alukset ja uivat rakenteet. Vientikielto koskee myös näihin tavararyhmiin kuuluvia osia, mutta henkilöautot (CN 8703) eivät ole pakotteiden piirissä.

Tullin arvion mukaan ryhmän koneet ja mekaaniset laitteet Venäjälle viennissä pakotenimikkeiden arvo oli viime vuonna noin 148 miljoonaa euroa, kun koko ryhmän vienti Venäjälle oli arvoltaan 845 miljoonaa euroa. Ryhmän osuus koko pakotteiden alaisesta viennistä oli 61,4 prosenttia. Ryhmän sähkökoneet ja laitteet viennissä pakotenimikkeiden viennin arvo oli arviolta 49 miljoonaa euroa, kun koko ryhmän vienti Venäjälle oli arvoltaan 237 miljoonaa euroa. Ryhmän osuus pakotteiden alaisesta viennistä oli 20,2 prosenttia. Kuljetusvälineiden osuus pakotteiden alaisesta viennistä oli 6,4 ja kojeiden ja laitteiden 9,8 prosenttia. Ilma-alusten ja näiden osien sekä laivojen vienti Venäjälle oli viime vuonna yhteensä arvoltaan vain 19 miljoonaa euroa, joten vientipakotteilla olisi vähäisempi vaikutus, olettaen että vienti olisi samalla tasolla vuonna 2022.

Kuvio 1. Arvio vientipakotteiden jakaumasta CN2-nimikkeittän vuoden 2021 tietojen pohjalta.

Suomen tavarakauppa Venäjän kanssa vuonna 2021

Vuonna 2021 Suomen tavaravienti oli arvoltaan 68,8 miljardia euroa, josta vienti Venäjälle oli arvoltaan 3,7 miljardia euroa. Venäjälle viennin osuus oli 5,4 prosenttia tavaroiden kokonaisviennistä. Suomen tavaratuonnin kokonaisarvo oli samaan aikaan 72,7 miljardia euroa, josta Venäjältä tuonnin arvo oli 8,6 miljardia euroa. Venäjältä tuonnin osuus oli 11,9 prosenttia tavaroiden kokonaistuonnista.

BEC-luokituksen mukaisesti Suomen viennistä Venäjälle teollisuuden tuotantotarvikkeiden osuus oli 45,5 prosenttia, ryhmän viennin arvo kasvoi 16,5 prosenttia viime vuonna. Investointitavaroiden osuus oli 31,3 prosenttia ja viennin arvon nousu 26,6 prosenttia. Jalostettujen poltto- ja voiteluaineiden osuus oli 8,9 prosenttia (+39,4%) ja kuljetusvälineiden 8,2 prosenttia (+30,7). Kulutustavaroiden osuus oli vain 4,0 prosenttia, niiden viennin arvo nousi 21,1 prosenttia. Elintarvikkeiden ja juomien viennin arvo kasvoi 16,1 prosenttia, osuus koko tavaraviennistä Venäjälle oli 2,2 prosenttia.

Kuvio 2. Päätavararyhmien osuudet tavaroiden kokonaisviennistä Venäjälle vuonna 2021 (BEC)

Suomen tuonnista Venäjältä vuonna 2021 jalostamattomien poltto- ja voiteluaineiden osuus oli 58,2 prosenttia koko tavaratuonnista maasta. Tuonnin arvo kasvoi 54,6 prosenttia. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden osuus oli 39,1 prosenttia ja tavararyhmän tuonnin arvo kasvoi 37,7 prosenttia. Kuljetusvälineiden osuus tuonnista Venäjältä oli 1,4 prosenttia ja tuonnin arvo nousi 16,8 prosenttia. Muiden BEC-luokituksen mukaisten päätavararyhmien tuonnin arvon osuudet olivat alle yhden prosentin.

Kuvio 3. Päätavararyhmien osuudet tavaroiden kokonaistuonnista Venäjältä vuonna 2021 (BEC)