EU-USA-Kiina –ulkomaankauppa muutoksessa

12.8.2024 9.00

---

---

Tulli, tilastointi

EU-USA-Kiina –ulkomaankaupassa kolmiodraaman aineksia

EU on hankalassa tilanteessa, kun Aasian maihin tavaravienti ei vedä, mutta tavaratuonti Aasian maista kasvaa. Euroopan komission tutkimusten perusteella esimerkiksi täyssähköautojen arvoketju Kiinassa hyötyy epäreilusta tuesta, joka on jo johtanut kiinalaisten nopeasti kasvaneeseen osuuteen Euroopan automarkkinoilla ja 5.7.2024 alkaen EU:ssa käyttöön otettuihin väliaikaisiin tasoitustulleihin. EU:n asettamien polkumyynti- ja tasoitustullien listaus on viimeiset vuodet pidentynyt tasaiseen tahtiin, jossa tuontitulleja on asetettu eniten kiinalaisille tavaroille.

Samaan aikaan EU:n ja USA:n välillä ei ole kauppasopimusta, joten Maailman kauppajärjestön (WTO:n) sääntöjen mukaan toimitaan kuten Kiinankin kaupassa. Toisaalta kauppasopimusten tuomia kaupan helpotuksia EU-maiden yritykset eivät ole osanneet hyödyntää yhtä menestyksekkäästi kuin sopimuskumppaneiden Aasian maiden yritykset, vaikkakin suomalaiset yritykset ovat pärjänneet hyödyntämisessä jonkin verran paremmin kuin EU-maiden yritykset keskimäärin. Samaan keittoon eli EU:n kauppasopimuksiin on lisätty muitakin elementtejä kuin pelkkää kaupan helpottamista, joiden vaikutuksia ei ole vielä tutkittu eli vaikutukset selviävät vasta tulevaisuudessa. Tullit liittyvät ulkomaankauppaan oleellisesti, kun kauppapolitiikan toimeenpano on EU-jäsenmaiden tullien tehtävä. Suomen Tulli hoitaa kansallisesti myös EU:n hiilirajamekanismin kansalliset viranomaistehtävät, joka on EU:n uusi väline ehkäistä hiilivuotoa eli päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle tuonnin yhteydessä.

- Kansainvälisessä tavarakaupassa pitää huomioida EU:n asettamat tuontitullit ja rajoitukset sekä kauppasopimusten edut, WTO-säännöt, hiilipäästöjen erilaiset maksut ja muut kaupankäyntiin vaikuttavat tekijät, joten osaaminen ja yhteistyö ovat avaimet menestykseen viennin kasvattamisessa, pohtii tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Kiinasta tuli WTO-jäsen 11.12.2001, jonka jälkeen Kiinan tavaravienti on kasvanut maailman suurimmaksi*. Vuosituhannen alkuvuosina länsimaat siirsivät ja perustivat Kiinaan paljon teollisuustuotantoa, jota on jo alettu osin siirtää muihin Aasian maihin ja takaisin länsimaihin. EU-maat ohittivat USA:n Kiinan suurimpana vientikumppanina vuonna 2023. USA on kasvattanut merkittävästi tuontiaan Vietnamista viime vuosina, joten vuonna 2023 alijäämä oli jo 109,1 miljardia dollaria. Kauppataseessa suurin epäsuhta edelleen on USA:n ja Kiinan välillä: vuonna 2023 USA:n alijäämä Kiinaan oli 336,1 miljardia dollaria.

- Muutaman kymmenen prosentin uudet tuontitullitkaan eivät ole isossa kuvassa pienentäneet ulkomaankauppaa EU-USA-Kiina akselilla, analysoi Penttilä

EU:lla on kauppasopimukset Vietnamin, Etelä-Korean ja Japanin kanssa, joihin EU-maiden kauppavaje on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. EU-mailla on alijäämää kaikkien suurien Aasian maiden kanssa. EU vie tavaroita enemmän USA:han kuin tuo. Vuonna 2013 EU:n USA-kauppa oli ylijäämäistä 116,6 miljardia dollaria, kun vuonna 2023 ylijäämä oli jo 169,7 miljardia dollaria.

- Jännitteet ovat pitkään kasvaneet EU:n, USA:n ja Kiinan välisessä kaupassa. 2000-luvulla länsimaat siirsivät tavaratuotantoa Aasian maihin, joten globalisaatio toteutui. Viime vuosina EU-maiden yritykset ovat perustaneet tehtaita USA:han ja kiinalaiset ovat perustaneet tehtaita Eurooppaan, mutta tuotantopanokset edelleen liikkuvat näille tehtaille globaalisti. Globalisaatio jatkuu, mutta omien etujen ajaminen on tullut avoimemmaksi kuin aiemmin. Isojen maiden avokätiset kansalliset tuet paikallisille yrityksilleen lisäävät epätasapainoa maailmankaupassa ja keskittävät tuotantoa suurimmille yrityksille, joka on pienemmille maille ja pienemmille yrityksille epäreilua, analysoi tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

---

* Tässä katsauksessa on käytetty lähteenä YK:n Comtrade-tilastotietokantaa (tilanne 2.8.2024).

---

---