Suomen ja EU-maiden välinen kauppa vuonna 2023
3.6.2024 9.00
EU:n sisämarkkinat Suomen ylivoimaisesti tärkein kauppa-alue
EU:n sisämarkkina-alueen perustana on tulliliitto, jonka tarkoitus on edistää koko EU-alueen yritysten kaupankäyntiä. Käytännössä EU:n tulliliitto tarkoittaa, että kaikkien EU-maiden tulliviranomaiset soveltavat samoja tariffeja muualta maailmasta tulliliiton alueelle tuotuihin tavaroihin eivätkä kanna tulleja jäsenmaiden välillä. Myös kauppaa rajoittavat päätökset, kuten esimerkiksi vientikiellot, ovat yhtenäisiä. EU varmistaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden EU:n sisämarkkinoilla, joka sujuvoittaa kauppaa maiden välillä ja alentaa itse kaupankäynnistä syntyviä kustannuksia. Tavaroiden vapaa liikkuvuus koskee EU-maissa tuotettujen tavaroiden lisäksi myös EU:n ulkopuolisista maista tuotuja tavaroita, jotka on jo tulliselvitetty jossain EU maassa.
EU-alue on Suomen tärkein kauppa-alue sekä tavaraviennissä että -tuonnissa. Vuonna 2023 EU-maiden osuus koko Suomen tavaraviennin arvosta oli 56,6 prosenttia. Tavaroiden tuonnissa EU-alkuperää olevien tavaroiden osuus oli 57,8 prosenttia koko tavaratuonnin arvosta. EU-alue tavaroiden tuonnin lähetysmaana oli vielä merkittävämpi, sen osuus koko tavaratuonnista oli 70,4 prosenttia. Toisin sanoen Suomeen tuodaan toisten EU-maiden kautta tavaroita, jotka on valmistettu EU:n ulkopuolisissa maissa.
+vuonna+2023.png/d72e4a68-312c-c720-8b2d-45516e15f575?t=1717394432953)
Suomen tavaraviennin arvo EU-maihin vuonna 2023 oli 43,2 miljoonaa euroa ja tavaratuonnin arvo EU-maista oli 44,4 miljoonaa euroa. Viennin arvo laski 6,3 prosenttia ja tuonnin arvo 12,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Ulkokaupan viennin arvo laski samaan aikaan 7,4 prosenttia ja tuonnin arvo peräti 22,0 prosenttia. Viennin arvo EU:n ulkopuolisiin maihin oli 33,2 miljardia euroa ja tuonnin arvo 32,4 miljardia euroa. Suomen tuonti EU:sta oli arvoltaan korkeampi kuin vienti EU alueelle, joten tavarakauppa oli Suomelle alijäämäistä, 1,2 miljardia euroa vuonna 2023. Tavarakauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa oli sen sijaan ylijäämäistä, 0,8 miljardia euroa.
Tavaroiden ulkomaankaupan volyymin muutos
Suomen ulkomaankauppa on pitkään ollut kasvuvaikeuksissa. Tavaroiden ulkomaankauppa kehittyi sekä EU-maiden että ulkokaupan osalta varsin samanlaisesti vuoteen 2019 asti. Sen jälkeen sekä pandemialla että Venäjän hyökkäyssodalla oli merkittävä vaikutus ulkomaankauppaan. Venäjän kaupan hiipuminen vuodesta 2022 lähtien lähes olemattomaksi on vaikuttanut tavaroiden ulkomaankauppaan, kompensoivia markkinoita viennille ei ole täysimääräisesti löytynyt vielä. Ulkokaupan viennin vähentyminen oli kuitenkin linjassa sisäkaupan viennin vähenemiseen. Maailmankaupan kasvuvauhti on ollut vaatimatonta.
Sekä vienti- että tuontihintojen vaihtelun vaikutus tavaroiden ulkomaankaupan arvoihin on ollut merkittävää viime vuosina, erityisesti energiatuotteissa. Volyymi-indekseissä hintavaihteluiden vaikutus on laskettu pois. Pandemialla oli suuri vaikutus tavaroiden EU-kaupan volyymin vähenemiseen vuonna 2020, josta palautuminen oli kuitenkin nopeaa seuraavana vuonna. Vuonna 2023 erityisesti ulkokaupan tuonnin volyymi väheni merkittävästi, mutta viennin volyymi EU-maihin kääntyi nousuun.
Suurimmat tavararyhmät EU-kaupassa 2023
Suomen tavaroiden ulkomaankaupan rakenteessa tavararyhmittäin tarkastellessa on jonkin verran eroja EU-alueen ja ulkokaupan välillä. Suurimmat erot ovat energiatuotteiden kaupassa, metalliteollisuuden tuotteiden viennissä sekä koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden tuonnissa. Erot yksittäisten maiden välillä voivat toki olla suuria.
Suurin tavararyhmä vuonna 2023 viennissä EU-maihin, kuten myös ulkokaupassa, olivat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Niitä vietiin enemmän ulkokaupan maihin viime vuonna kuin EU-maihin. Viennin arvo EU-maihin laski 1,6 prosenttia, mutta nousi ulkokaupan maihin 12,1 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo EU-maihin laski 16,1 prosenttia ja ulkokaupan maihin 19,2 prosenttia. Energiatuotteita vietiin EU-maihin eniten, lähinnä jalostettuja öljytuotteita, viennin arvo laski 9,3 prosenttia. Ulkokaupan maihin energiatuotteiden viennin arvo laski 29,9 prosenttia. Myös metallien ja metallituotteiden viennin arvo laski EU-maihin vähemmän (-6,7%) kuin ulkokaupan maihin (-30,5%). Kemianteollisuuden tuotteiden osalta viennin arvo EU-maihin väheni 18,3 prosenttia ja muihin maihin 11,4 prosenttia.
Suurin tavararyhmä vuonna 2023 tuonnissa sekä EU-maista että EU:n ulkopuolisista maista olivat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Niitä tuotiin enemmän EU-maista kuin muista maista viime vuonna. Tuonnin arvo EU-maista väheni 3,6 prosenttia ja ulkokaupan maista 4,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sekä metalliteollisuuden (-15,8%) että kemianteollisuuden (-12,2%) tuotteiden tuonnin arvo EU-maista laski vähemmän kuin ulkokaupan maista. Metsäteollisuuden tuotteiden tuonti ulkokaupan maista kutistui viime vuonna 54,4 prosenttia ja on nyt vähäistä. Raakapuun tuonti Venäjältä loppui kokonaan. EU-maista näiden tuotteiden tuonti laski 6,1 prosenttia. Energiatuotteita tuontiin huomattavasti enemmän EU:n ulkopuolelta. Raakaöljy oli suurin yksittäinen tavararyhmä, sitä tuotiin eniten Norjasta. Tuonnin arvo EU-maista laski 48,9 prosenttia ja sen ulkopuolelta 32,5 prosenttia.
Suurimmat kauppakumppanit EU-kaupassa
Saksa oli suurin kauppakumppanimme tavaroiden alkuperämaan mukaan. EU-maista viime vuonna tavaroiden kokonaiskaupalla mitattuna, Ruotsi oli toiseksi suurin ja Alankomaat kolmanneksi suurin. Viennissä Ruotsi kiri Saksan ohi 18,9 prosentin osuudella tavaroiden kokonaisviennistä Saksan osuus oli 18,6 prosenttia. Alankomaiden osuus oli 14,5 prosenttia. Tuonnissa Saksan osuus oli 24,5 prosenttia tavaroiden kokonaistuonnista ja Ruotsin 19,7 prosenttia. Alankomaiden osuus tuonnissa oli 9,1 prosenttia. Näiden kolmen maan osuus koko tavaroiden EU-viennistä oli lähes 51,9 prosenttia ja tuonnista alkuperämaittain 53,4 prosenttia. Muiden maiden osuudet olivat pienempiä.
EU-maiden osuus tuonnissa lähetysmaittain on 70,4 prosenttia kokonaistuonnista. Ruotsista, Alankomaista ja Saksasta tuotiin eniten myös tavaraa, jonka alkuperä oli jokin muu maa. Näistä kolmesta maasta tuotiin Suomeen 58,9 prosenttia koko tuonnista lähetysmaittain. Myös tuonti Belgiasta, Tanskasta ja Virosta lähetysmaittain oli suurempi kuin tuonti alkuperämaittain.