Tuonnin tiedonkeruun menetelmämuutoksen vaikutus tavaroiden ulkomaankauppatilastoon

Tulli otti käyttöön muiden EU-jäsenmaiden keräämät vientitiedot tavaroiden EU-tuonnin tilastoinnissa tilastovuodesta 2026 alkaen. Muiden jäsenmaiden keräämät vientitiedot ovat korvanneet suomalaisilta tuontiyrityksiltä kerätyt tiedot. Tilastovuodesta 2026 alkaen EU-sisäkaupan tiedonantovelvollisuus poistui tuonnin osalta kokonaan ja se koskee jatkossa ainoastaan EU-vientiä. EU:n ulkopuolisten maiden tiedonkeruuseen ei tullut muutoksia, vaan pääasiallinen tietolähde on tulli-ilmoitusten tiedot.

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto vuodesta 2026 lähtien julkaistaan viimeistään 40 päivän kuluttua tilastokuukauden päättymisestä, joka on noin kaksi päivää myöhemmin kuin aiemmin. Tammikuun ennakkotietojen julkaisupäivä on 12.3.2026 ja ne ovat ensimmäiset uudella tiedonkeruumenetelmällä tuotetut tavaroiden ulkomaankaupan tilastot.  Yksityiskohtaiset tiedot julkaistaan 30.3.2026.

EU-tuonnin tiedonkeruun menetelmämuutoksesta seuraa muutoksia tilaston yksityiskohtaisten alkuperämaan ja eri luokituksien mukaisiin tuontitietojen lukuihin, mutta tuonnin kokonaisarvotaso on linjassa edellisen menetelmän kanssa. Lähes kaikki maa- ja tavarajakaumat muuttuvat tuonnin osalta.

Menetelmämuutoksen vaikutus julkaisuihin

Ensimmäiset tuonnin uudella tiedonkeruumenetelmällä eli muiden jäsenmaiden keräämillä MDE-tiedoilla (Micro data exchange) tuotetut tavaroiden ulkomaankaupan tilastot julkaistaan maaliskuussa 2026.

• Tilastovuoteen 2025 asti julkaistaan tiedot vain vanhalla menetelmällä, julkaistaan vain yhdet viralliset luvut. Tilastovuodesta 2026 alkaen julkaistaan tiedot uudella menetelmällä.
• Vuoden 2026 tuonnin arvot tai paljoudet eivät ole vertailukelpoisia edellisen vuoden tietoihin, paitsi kokonaisarvotasolla. Tulli ei julkaise tilastovuoden 2026 aikana muutosprosentteja tuonnista lainkaan maittain, maaryhmittäin tai luokitusten alemmilla tasoilla, joten muutosprosentit julkaistaan ainoastaan kokonaisarvotasolla.
• Lähes kaikkiin nimikkeisiin ja useimpiin maihin tulee muutoksia arvoihin ja paljouksiin, paitsi tilanteissa, joissa nimikkeen tuontia on ainoastaan EU:n ulkopuolisista maista. 
• Ulkomaankaupan yksikköarvo- ja volyymi-indekseistä julkaistaan 2025=100 sarja, joissa myös vertailuvuosi ja painorakenne ovat uuden menetelmän mukaisilla tiedoilla laskettu. Indeksien muutosprosentit ovat vertailukelpoisia myös tuonnissa.
• Uljas tilastotietokannassa on uusi kuutio, jossa kaikki vientitiedot löytyvät vuosilta 2025-2026 ja tuonnin arvot ja paljoudet vuodelta 2026. 

Kuljetustilastossa tuonnin kuljetusmuoto tilastoidaan tavaran saapuessa Suomeen, yleensä merikuljetuksena. Muilta EU-mailta saadaan tieto kuljetusmuodosta tavaran lähtiessä, jolloin se on usein maantiekuljetus. Esimerkiksi Ruotsi ei kerää tietoa kuljetusmuodosta lainkaan. Kuljetustilastossa tuonnin kuljetusmuototiedon julkaiseminen lopetetaan, eli kuljetustilasto julkaistaan vain viennistä tilastovuodesta 2026 alkaen.

MDE-datassa ei ole suomalaisten tuontiyritysten toimipaikkoja, joten Tullin maakuntatilastojulkaisussa on vain vientitiedot maakunnittain tilastovuodesta 2026 alkaen.

Menetelmämuutoksesta johtuvat muutokset tuonnin salauksiin

Menetelmämuutos vaikuttaa myös tuonnin nimikesalauksiin, koska kukin EU-jäsenmaa määrittelee omat vientisalauksensa. Myös Tullin aiemmin myöntämät tuonnin nimikesalaukset pysyvät voimassa koko tilastovuoden 2026. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Tullin julkaisemissa tiedoissa tuonnista tulee olemaan aikaisempaa enemmän salauksia eri nimiketasolla ja eri luokituksissa.

Menetelmämuutoksesta johtuvat erot tuonnin kokonaisarvotasolla

Tilastoinnissa on tutkittu vuoden 2025 tammi-marraskuun EU tuontitietoja vertaamalla julkaistuja tilastoarvoja ja muiden maiden lähettämiä uuden menetelmän mukaisia MDE-tietoja. Kokonaisarvotasolla tiedot Suomen tuonnista EU-maista vastaavat hyvin toisiaan, mutta mitä tarkemmille luokitusten tasoille mennään, sitä suuremmat ovat erot.

Tilaston kuukausittaiset erot Intrastat-järjestelmällä kerättyjen tietojen ja MDE-tietojen välillä ovat kokonaisarvotasolla pieniä. Kumulatiiviset arvot pienentävät eroja entisestään, joten vuositasoa lähestyttäessä (2025 1-11) ero tilastoarvossa oli vain -0,03 prosenttia tai noin 19 miljoonaa. MDE-tietojen arvo oli suurempi kuin Intrastat-järjestelmällä kerätyn aineiston arvo.

MDE-tietoja verrattaessa oman keruun aineistoon tulee esiin jaksotuseroja. MDE-tiedot on kerätty eri maiden vienti-ilmoituksista, jolloin pieni osa annetuista ilmoituksista osuu eri kuukaudelle kuin ne ajoittuivat suomalaisten yritysten antaessa tuonti-ilmoituksia. Vuoden aikana erot siis tasoittuvat, mutta joitain jaksotuksesta johtuvia eroja jää, koska tasoitusta ei ole vuodenvaihteessa.

Menetelmämuutoksesta johtuvat erot alkuperämaatiedoissa

Tavaran alkuperämaasta on saatu aiemmin julkaistua tarkempaa tietoa MDE-tiedoissa. MDE-tiedot perustuvat tavaran viejän tietoihin, jolla on usein parempaa tietoa tavaran valmistusmaasta kuin tavaran tuojalla. EU-maista on tuotu tavaraa, jonka alkuperämaa on usein jokin EU:n ulkopuolinen maa, mutta myös toinen EU-maa, kuin mistä tavara on Suomeen lähetetty.

Tämän seurauksena jakauma EU-alkuperää tai ulkokaupan maiden alkuperää olevan tavaran osuudet muuttuvat siten, että EU-maiden osuus kokonaistavaratuonnista pienenee. Vuoden 2025 1-11 tutkimuksessa EU-maiden osuus väheni 58,5 prosentista 55,6 prosenttiin ja ulkokaupan maiden osuus kasvoi vastaavasti 41,5 prosentista 44,4 prosenttiin.

Ulkokaupan maiden tuontiarvot kasvavat, kun MDE-tiedot otetaan käyttöön. Taustalla on nk. Rotterdam-efekti, jonka vaikutus pienenee tuonnissa uuden menetelmän käyttöönoton myötä. Rotterdam-efektillä tarkoitetaan tilanteita, jossa tavara saapuu EU-maahan ulkokaupan maasta ja tullataan kyseisessä maassa. Tullauksen jälkeen tavara viedään sisäkauppana toiseen jäsenmaahan. Tuojayritys ei aina tiedä tavaran alkuperämaata, vaan on ilmoittanut lähetysmaan myös alkuperämaana. Tuoja Suomessa on myös voinut ilmoittaa alkuperämaaksi tavaran viimeisimmän lastausmaan, esimerkiksi maan, josta laiva on lähtenyt. Vientitilastoon ei tule muutosta määrämaan tilastoinnin osalta.

Maat, joissa on suurimmat euromääräiset positiiviset erot MDE-aineiston ja Intrastat-aineiston välillä ovat ulkokaupassa Kiina, Yhdysvallat ja Vietnam. EU-maista Italian, Romanian ja Ranskan osuudet kasvavat. Ruotsin, Tanskan ja Saksan osuudet laskevat eniten EU-kaupassa, mutta usean muunkin EU-maan osuus tavaran alkuperämaana laskee.

Menetelmämuutoksesta johtuvat erot tuonnin tiedoissa luokitusten tarkemmilla tasoilla

Erot MDE-tietojen ja Intrastat-tietojen välillä korostuvat kaikkien luokitusten alemmilla tasoilla. Mitä tarkemmalla luokitusten tasolla tietoja tutkitaan, sitä suurempia eroja on. Eroja luokitusten tarkimmilla tasoilla on sekä tilastoarvossa ja paljouksissa, jonka seurauksena erot voivat olla suuria.

Tiedot on kerätty tarkimmalla CN-luokituksen tasolla (Combined nomenclature) molemmissa aineistoissa. CN- eli yhdistetyn luokituksen tarkin taso on 8-numerotaso. Kaikki tiedot kumuloidaan luokituksen ylätasoille tai konvertoidaan muihin luokituksiin CN8-luokituksen perusteella. Lisätietoja kaikista Tullin tilastoinnin julkaisemista nimikkeistöistä löytyy nettisivuilta: Nimikkeistöt ja luokitukset.

Analyysissä verrattiin MDE-tietoja julkaistuihin Intrastat-tietoihin. Yhteensä eroavia CN-luokkia 8-numerotasolla on noin 8 900 kappaletta tutkitussa 2025 1-11 aineistossa. Kaikkiaan CN8-luokkia tarkimmalla tasolla oli 9778 kappaletta vuonna 2025. Kaikissa luokissa ei välttämättä ollut tuontia Suomeen lainkaan.

Erittelemättömien luokkien arvo pienenee merkittävästi, koska Verohallinnon OSS-tiedot jaetaan omille CN8-koodeille erittelemättömien sijaan. Tämä vaikuttaa useisiin CN8-luokkiin arvoa korottavasti. Toinen eroihin vaikuttava tekijä on ilmoituksilla annetut CN8-koodit, jotka poikkeavat usein MDE-tietojen ja Intrastat-aineiston välillä. Nimikkeiden tulkinta ei aina ole yksiselitteistä ilmoitusten antajille.  Suomalaisten tuojien ja EU-maiden viejien tulkinta on osittain osunut eri nimikkeisiin CN-luokituksen tarkimmalla tasolla.

CN8-tasolla löytyi yli 400 kappaletta CN8-luokkaa, joista MDE-aineistosta esiintyi tietoja, mutta jotka olivat Intrastat-aineistossa tyhjiä. Intrastat-aineistossa oli tietoa yli 200 luokassa, joista tieto puuttuu MDE-aineistossa. Eniten muuttuneita CN8-luokkia on kategoriassa, jossa arvo muuttuu enemmän kuin 100 prosenttia ja toiseksi eniten kategoriassa, jossa muutos osuu -5% ja +5% välille. Täysin vastaavina arvoina olivat lähes ainoastaan sähkö ja putkikaasu, joiden tiedonkeruu ei muuttunut.

Koska MDE-tiedot vastaanotetaan FOB-arvossa, arvo muunnetaan tilastoinnissa CIF-arvoiseksi kertoimilla. Jo pelkästään tämän takia täysin vastaava arvo MDE- ja Intrastat-tiedoissa ei ole tae MDE-tilastoarvon vastaavuuteen julkaistuihin tietoihin verrattuna.

Arvoltaan suurimmissa tuontiluokissa vähiten eroavaisuuksia on polttoaineissa. Suurimmat erot ovat kuljetusvälineissä, metalleissa ja metallitavaroissa sekä teollisuuden koneissa ja laitteissa. Ryhmissä 84 koneet ja laitteet ja 85 sähkökoneet ja laitteet on paljon osia, joissa CN8-nimikkeet voivat olla tulkinnallisia.

Muut luokitukset

Tulli julkaisee tavaroiden ulkomaankauppatiedot myös muilla luokituksilla. SITC, CPA ja BEC ovat käytetyimmät luokitukset. Tiedonkeruun menetelmämuutoksella on vaikutusta myös näiden luokitusten tuonnin arvoihin, koska tiedot konvertoidaan luokitusavaimilla CN-luokituksen tiedoista.

Suurin yksittäinen selittävä tekijä eroihin muiden luokituksien arvoihin MDE-tietojen ja julkaistujen tietojen välillä oli erittelemättömien osuuden pieneneminen, kun Verohallinnon OSS-dataa ei enää tilastoida erittelemättömiin, vaan se jakautuu eri nimikkeille. Nämä tiedot saadaan nyt MDE-aineistosta CN8 luokittain. Muut erot johtuvat CN8 luokituksesta johdetuista eroista ilmoitusten tiedoissa.

Alla kuvioissa 3-5 on esitetty SITC, BEC ja CPA pääluokkien mukaan erot MDE- ja julkaistujen aineistojen prosentteina julkaistusta aineistosta.

Yhteenveto; miksi eroja tulee esiintymään

Uudella tiedonkeruumenetelmällä Suomen EU-maiden tuontitiedot perustuvat noin 30 000 yrityksen tietoihin tuonnista Suomeen tilastovuodesta 2026 alkaen. Intrastat-tuontitiedonkeruulla Suomen EU-maiden tuontitiedot perustuivat noin 5 000 yrityksen antamiin tietoihin EU-tuonnistansa tilastovuoteen 2025 asti.

Muiden EU-maiden antamat Intrastat -vienti-ilmoitukset eivät aina osu samalle kuukaudelle kuin Suomessa annetut tuonti-ilmoitukset, josta seuraa jaksotuseroja.

Alkuperämaatiedoissa MDE-tiedot ovat luotettavampia, mutta eroja esiintyy paljon.

Tuonnin OSS-data on jaettu CN8 nimikkeille, ei enää luokiteltu erittelemättömiin.

Suuria eroja arvoissa ja paljouksissa CN8-tasoilla.

Vertailukelpoisuutta tuonnissa luokitusten alemmilla tasoilla tai alkuperämaatiedoissa ei ole tilastovuoden 2026 aikana, vain kokonaisarvotaso on vertailukelpoinen.