Tavaraviennin arvo laski 6,9 prosenttia vuonna 2023, viennin volyymi väheni 2,7 prosenttia

Suomen tavaraviennin arvo laski 6,9 prosenttia vuonna 2023 Tullin ennakkotietojen mukaan. Viennin volyymi väheni 2,7 prosenttia ja vientihinnat laskivat 3,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Vienti oli arvoltaan 76,21 miljardia euroa. Tuonnin arvo väheni 17,6 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Tuonnin volyymi laski 10,7 prosenttia ja tuontihinnat 7,4 prosenttia. Tavaratuonti oli arvoltaan 76,17 miljardia euroa.

Kauppatase kääntyi ylijäämäiseksi vuositasolla ensi kertaa sitten vuoden 2010. Kauppatase oli ennakkotietojen mukaan 45 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2023. EU-maiden kanssa käyty kauppa oli alijäämäistä 1,0 miljardia euroa vuonna 2023, mutta EU-maiden ulkopuolisten maiden kaupassa kauppataseen ylijäämää kertyi 1,1 miljardia euroa. Edeltävän vuoden 2022 kauppataseen alijäämä oli ennätyssuuri, 10,6 miljardia euroa. Vuonna 2021 kauppataseen vajetta kertyi 4,0 miljardia euroa.

Tavaroiden ulkomaankaupassa myös vuosi 2023 oli alavireinen. Viennin volyymi, laskettuna 12 kuukauden liukuvana keskiarvona, väheni 2,7 prosenttia, lasku oli kuitenkin pienempi kuin vuotta aiemmin, jolloin volyymi laski 4,9 prosenttia. Sekä vienti- että tuontihintojen kääntyminen laskuun vähensi tavaroiden ulkomaankaupan arvoa merkittävästi. Vuotta aiemmin sekä vienti- että tuontihinnat nousivat lähes neljänneksen. Energiatuotteiden hintojen laskulla oli merkittävä vaikutus erityisesti tuontihintojen laskuun. Vuonna 2023 myös tuonnin volyymi väheni, -10,7 prosenttia, kun se edeltävänä vuonna vielä kasvoi hieman (+0,8%). Elintarvikkeiden tuontihinnat jatkoivat nousuaan myös vuonna 2023, mutta hitaammin kuin vuotta aiemmin. Tuontihintojen nousu oli 14 prosentin luokkaa, kun se vuotta aiemmin oli hieman yli 20 prosenttia.

Koneiden ja laitteiden vienti kasvoi vuonna 2023

Ennakkotietojen mukaan viennin arvoa vuonna 2023 kasvattivat sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden että sähköteknisten koneiden ja laitteiden viennin arvon nousu, kasvua oli yhteensä 8,3 prosenttia. Arvoltaan 1,9 miljardin euron risteilyalusvienti kasvatti kuljetusvälineiden viennin arvoa merkittävästi. Farmaseuttisten tuotteiden vienti nousi myös huomattavasti, 53,0 prosenttia. Muiden kemianteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski. Metsäteollisuuden tuotteista eniten laski puutavaran vienti, 26,1 prosenttia. Paperin ja pahvin vienti väheni 18,2 prosenttia ja paperimassan vienti 5,7 prosenttia. Myös energiatuotteiden ja metalliteollisuuden tuotteiden viennin arvo väheni vuonna 2023.

Tuonnin arvo laski lähes kaikissa arvoltaan merkittävissä tavaraluokissa. Energiatuotteiden tuonti laski ennakkotietojen mukaan 38,9 prosenttia ja metalliteollisuuden tuotteiden tuonti lähes neljänneksen. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti väheni 12,9 prosenttia ja sähkökoneiden ja laitteiden 5,1 prosenttia. Myös kemianteollisuuden tuotteiden tuonti laski.

Yhdysvallat suurin vientimaa

Yhdysvallat nousi suurimmaksi kauppakumppaniksi viennissä vuonna 2023 risteilyalusviennin avittamana, osuus tavaroiden kokonaisviennistä oli 11,1 prosenttia ennakkotietojen mukaan. Viennin arvo nousi 8,3 prosenttia. Viennin arvo Ruotsiin laski 8,4 prosenttia, mutta maa oli toiseksi suurin vientimaa 10,7 prosentin osuudella tavaroiden kokonaisviennistä. Saksa oli kolmannella sijalla, vienti kasvoi 3,1 prosenttia ja osuus kokonaistavaraviennistä oli 10,5 prosenttia. Venäjän kanssa käytävä kauppa jatkoi vähenemistään myös vuonna 2023, maan osuus kokonaisviennistä oli 0,9 prosenttia.

Venäjän osuus tavaroiden kokonaistuonnista tippui 1,7 prosenttiin vuonna 2023, kun tuonnin arvo laski 78,5 prosenttia. Samaan aikaan Norja nousi neljänneksi suurimmaksi tuontimaaksi 7,8 prosentin osuudella. Tuonnin arvo Saksasta väheni 8,8 prosenttia ja Ruotsista 25,2 prosenttia. Nämä maat olivat suurimmat tuontimaamme. Tuonnin arvo Kiinasta laski 19,9 prosenttia (osuus 8,9%) ja Yhdysvalloista 1,7 prosenttia (osuus 5,4%).