Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2023

15.3.2024 9.00

---

---

Tulli, Tilastointi

Ulkomaankaupan kuljetusten tonnimäärät laskivat vuonna 2023

Tullin ulkomaankaupan kuljetustilaston mukaan vuonna 2023 Suomen ulkomaankaupassa kuljetettiin tavaraa 85,2 miljoonaa tonnia. Määrä laski 10,2 prosenttia vuodesta 2022. Tavaraa vietiin 40,8 miljoonaa tonnia ja tuotiin 44,4 miljoonaa tonnia. Vientimäärät laskivat 6,3 prosenttia ja tuontimäärät 13,5 prosenttia vuodesta 2022.

Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista kulkee meriteitse. Vuonna 2023 merikuljetusten osuus kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista oli 95,7 prosenttia, kun se oli 92,5 prosenttia vuonna 2022. Merikuljetusten tonnimäärät laskivat 7,1 prosenttia 81,5 miljoonaan tonniin.

Maakuljetusten osuus tavarakuljetuksista oli 3,1 prosenttia vuonna 2023, eli 2,6 miljoonaa tonnia. Osuus oli 6,1 prosenttia vuonna 2022. Kuljetusten tonnimäärät laskivat 53,9 prosenttia. Maakuljetuksiin on laskettu sekä maantie- että rautatieliikenne. Itärajan rajanylityspaikat Vaalimaa, Imatra, Nuijamaa ja Niirala suljettiin 18.11.2023. Koko itäraja suljettiin 30.11.2023 alkaen. Vaalimaan ja Niiralan rajanylityspaikat avattiin liikenteelle 14.12. Koko itäraja suljettiin uudelleen 15.12. Vainikkalan rajanylityspaikka pysyi auki tavarajunaliikenteelle.

Lentokuljetusten tonnimäärät nousivat 3,6 prosenttia viime vuonna. Tavaraa kuljetettiin ilmareitillä 245 tuhatta tonnia, eli 0,3 prosenttia Suomen koko tavarankuljetusten tonnimääristä. Muiden kuljetusmuotojen, eli posti- ja putkikuljetusten sekä itseliikkuvien laivojen ja alusten, osuus ulkomaankaupan kokonaiskuljetuksista oli 0,9 prosenttia. Niiden tonnimäärät laskivat 32,5 prosenttia.

Maakuljetusten tonnimäärät laskivat jyrkästi sekä viennissä että tuonnissa

Laivakuljetusten osuus tavaraviennin määrästä oli 94,4 prosenttia vuonna 2023. Osuus oli hieman suurempi kuin vuonna 2022. Tavaraa vietiin laivoilla 38,5 miljoonaa tonnia, eli 5,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tuontikuljetuksissa laivakuljetusten osuus oli 96,9 prosenttia ja määrä 43,1 miljoonaa tonnia. Tonnimäärät laskivat 8,0 prosenttia vuodesta 2022. Laivakuljetukset sisältävät sekä meri- että sisävesikuljetukset, joista sisävesikuljetusten osuus sekä viennissä että tuonnissa oli lähes olematon.

Viennin maantiekuljetusten tonnimäärät laskivat 25,1 prosenttia vuodesta 2022. Maanteitse vietiin 1,6 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 3,8 prosenttia Suomen vientikuljetusten tonnimääristä. Maanteitse tuotua tavaraa tilastoitiin 666 tuhatta tonnia. Maantiereittejä tuodun tavaran tonnimäärät laskivat 60,9 prosenttia vuoden takaisesta. Maantiekuljetettujen tonnien osuus koko tuonnista oli 1,5 prosenttia. Osuus oli 3,3 prosenttia vuonna 2022.

Rautatieliikenteessä viedyn tavaran määrä laski 78,7 prosenttia 24 tuhanteen tonniin. Rautatiekuljetusten osuus koko viennistä oli vain 0,1 prosenttia. Tuonti rautateitse laski 78,7 prosenttia 390 tuhanteen tonniin. Rautatiereitin osuudeksi tuonnin kuljetuksista tuli näin ollen 0,9 prosenttia. Lentokuljetusten viedyt tonnimäärät nousivat 7,2 prosenttia 218 tuhanteen tonniin, mutta tuodut määrät laskivat 18,4 prosenttia 27 tuhanteen tonniin.

Paperimassan vientikuljetusten tonnimäärät kasvoivat

Metsäteollisuuden tuotteiden viennissä puutavaraa kuljetettiin 5,8 miljoona tonnia (-5,2 %), paperimassaa 4,5 miljoonaa tonnia (+10,4 %), paperia ja pahvia 6,2 miljoonaa tonnia (-15,6 %) ja puutuotteita 759 tuhatta tonnia (-17,4 %) viime vuonna. Metsäteollisuuden tuotteiden tonnimääräinen osuus kokonaisviennistä oli 42,3 prosenttia. Yhteensä metsäteollisuuden tuotteita kuljetettiin vientinä 17,2 miljoonaa tonnia, joista 16,4 miljoonaa tonnia meritse.

Energiatuotteiden, eli pääasiassa öljyjalosteiden, vientikuljetukset nousivat viime vuonna 3,2 prosenttia 8,6 miljoonaan tonniin. Osuus Suomen koko vientikuljetusten tonnimääristä oli 21,1 prosenttia. Energiatuotteiden kuljetukset olivat enimmäkseen merikuljetuksia.

Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viedyt tonnimäärät laskivat 17,9 prosenttia vuodesta 2022. Tavaraa kuljetettiin 4,2 miljoonaa tonnia. Osuus koko vientikuljetuksista oli 10,4 prosenttia. Kemianteollisuuden kuljetuksista 4,0 miljoonaa tonnia vietiin meritse, 225 tuhatta tonnia rautatie- tai maantiekuljetuksina.

Rautaa ja terästä vietiin 3,1 miljoonaa tonnia viime vuonna, mikä oli 1,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Osuudeksi kaikista vientikuljetuksista tuli 7,6 prosenttia. Raudan ja teräksen kuljetuksista meritse meni 3,0 miljoonaa tonnia, maakuljetuksina 114 tuhatta tonnia.

Energiatuotteita tuotiin viime vuonna 17,9 miljoonaa tonnia, mikä oli 40,3 prosenttia kaikista tuontikuljetuksista. Tuontimäärät laskivat 14,3 prosenttia vuodesta 2022. Tuonnin energiakuljetukset tulivat pääasiassa merireittiä. Puutavaran tuontikuljetukset laskivat 16,0 prosenttia 3,9 miljoonaan tonniin. Puutavaraa tuotiin maanteitse 225 tuhatta tonnia ja laivakuljetuksina 3,7 miljoona tonnia. Malmien ja metalliromun tuonti laski 5,0 miljoonaan tonniin. Tuontimäärät laskivat 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuontimäärät laskivat 12,7 prosenttia 4,8 miljoonaan tonniin. Elintarvikkeiden tuonnin tonnimäärät laskivat 15,2 prosenttia 2,5 miljoonaan tonniin.

Kuljetukset Ruotsiin laskivat

Viime vuonna Ruotsi oli suurin vientikuljetusten määrämaa 13,5 prosentin osuudellaan koko viennistä tonnimäärittäin laskettuna (5,5 milj. t). Ruotsiin viedyt tonnimäärät laskivat 11,2 prosenttia. Kuljetuksista 4,6 miljoonaa tonnia oli laivakuljetuksia, 908 tuhatta tonnia maakuljetuksia. Alankomaihin tavaraa vietiin 3,9 miljoonaa tonnia (+8,6 %), Saksaan 3,3 miljoonaa tonnia (-10,3 %) ja Viroon 2,9 miljoonaa tonnia (+0,3 %).

Tuontikuljetuksissa Norjan osuus lähetysmaana oli 9,9 miljoonaa tonnia, eli 22,3 prosenttia kaikista tuontikuljetuksista. Maasta tuodut tonnimäärät nousivat 23,5 prosenttia. Toiseksi eniten tavaraa kuljetettiin Ruotsista (8,1 milj. t, -3,2%) ja kolmanneksi eniten Yhdysvalloista (3,4 milj. t, +17,0%).

---

---